Baby blues unineuvonta

Hei!

Uskon todella, että teillä on ollut uuvuttavia öitä viime aikoina.

Ajattelen, että lapsen unitapoja täytyy tarkastella kokonaisuutena, siis koko vuorokauden osalta. Esimerkiksi päiväunen tarve voi vähentyä 2-vuotiaalla. Varsinkaan hänen ei tulisi nukkua unia päivällä enää n. klo 15 jälkeen. Kuitenkin iltarytmissä kannattaa huomioida, että lapsen nukkumaan käymistä ei viivytellä, vaan hänellä olisi mahdollista päästä unille oikea-aikaisesti, eli silloin kun hänellä on ensimmäisen kerran väsymisen merkkejä. Itsesäätely nukahtamiseen toimii silloin parhaiten ja koko uni voi olla levollisempaa ja syvempää, kestoltaa pidempää.

Illassa ovat tärkeitä rutiinit, mitkä valmistavat lasta unta varten asteittain. Vanhempi tukee rutiineissa ja antaa lapselle kannustusta ja suhtautuu myönteisesti tilanteeseen. Vanhemman ei kuitenkaan tarvitse auttaa lasta uneen, olla läsnä nukahtamishetkellä. Voisiko se olla teidän perheessä ratkaisu? Eli nukahtaako lapsi vanhemman tuella? Lapsen havahtuessa hereille yöllä hän vaatii samat olosuhteet nukahtaakseen jälleen eli vanhemman tuen ja läsnäolon. Lapsi ei havahdu todellakaan virkeänä, vaan aivan kesken unien ja tämän takia hänen voi olla vaikeaa rauhoittua takaisin uneen. Unikäytännöt tulisi säilyttää yhdenmukaisina nukkumaan käymisestä aamuun asti.

Voit kysyä tarkempia ohjeita http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/tyomuodot/ensikodit-ja-muu-vauvaperhetyo/baby_blues/

Kannatta ottaa yhteyttä, koska silloin voimme yksityiskohtaisemmin keskustella perheenne tilanteesta.

yst.terv. Sari Lampinen, baby blues-työntekijä / Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry

Hei!

Perheesi tilanne on ollut todella uuvuttava. Ei mikään ihme, että toivot kovasti muutosta ja olet väsynyt. Sinulla on mahdollisuus saada apua. Kannattaa ottaa yhteyttä http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/tyomuodot/ensikodit-ja-muu-vauvaperhetyo/baby_blues/

Lapsenne alkaa olla sen ikäinen, että häntä voi ohjata säännöllisempään vuorokausirytmiin. Myös unenrakenne muodostuu 6kk ikään mennessä, joten häntä voi hyvin jo tukea parempaan unitapaan. Lapsenne on saanut pienen ikänsä paljon tukea ja palveluita uneen liittyen. Niistä on tullut myös tapa. Pienempänä näin on kuulunut ollakin. Te vanhemmat voisitte nyt miettiä yhdessä tapoja ja käytäntöjä, kuinka tuette lastanne unille. Selkiytätte tapaanne, karsitte myös pois moninaisia palveluja. Teidän yhdenmukaisuus ja varmuus tarttuvat lapseen ja näin hän kokee turvallisuutta uudesta tavasta. Aikuisen oma tunnetila tarttuu lapseen helposti. Rauhallinen vanhempi on myös turvallinen.

Vuorokausirytmiä on hyvä lähteä muodostamaan ruokailujen ja uniaikojen vaihtelusta. Toistuvan rytmin avulla lapsi oppii ennakoimaan tulevaa. Lapsen uniajat kannattaa muodostaa niin, ettei hän pääse liian yliväsyneeksi, jolloin nukahtaminen voi olla jo vaikeaa ja koko uni levottomampaa ja pätkittäisempää. Aikuisen on hyvä olla lapsen luontaista rytmiä mielummin 5 minuuttia edellä kuin 5 min. jäljessä, niin asiat sujuvat mutkattomammin. Esim. tosi nälkäisen lapsen voi olla jo vaikeaa keskittyä ruokailuun. Samaa pätee uniaikoihin. Iltarytmissä kannattaa huomioida, että alkuillan pätkäunet voivat olla yöunesta pois niin, että yöunille nukahtamisajankohta venähtää. Samalla kannattaa aikaistaa yöuniajankohtaa, ettei lapsi pääse yliväsyneeksi.

Voitte ohjata lastanne nukahtamiskäytäntöön, että hän nukahtaa omaan sänkyyn itsenäisesti. Toki annatte tukeanne rauhoittumiseen esim. tassuttelun avulla, mutta ette ole läsnä ja auttamassa nukahtamisessa. Tämä taito auttaa lasta nukahtamaan myös yöllä uudelleen herättyään, vaikka välillä yösyöttöä vielä tarvitseekin.

Oma makuuhuone voi olla herkkäuniselle lapselle parempi nukkumisympäristö kuin vanhempien kanssa sama huone. Herkkäuninen lapsi havainnoi aikuisen äänet ja liikkeet yön tunteina. Lisäksi lapsen yöllisten palveluiden vaatimustaso vanhempia kohtaan voi olla suurempi, jos nukutaan samassa huoneessa. Nukkumisympäristö kannattaa säilyttää läpi yön samana nukahtamishetkestä alkaen. Lapselle on kovin ristiriitaista, jos nukkumispaikka vaihtuu yön aikana. Jos lapsi tarvitsee esim. sairastelujen takia jatkuvaa hoivaa ja huolenpitoa yöllä, vanhempi voi siirtää oman patjansa lapsen huoneeseen.

Jos haluat keskustella esim. vuorokausirytmin etsimisestä tai mistä vaan teidän perheen uniasioihin liittyvistä seikoista, ota yhteyttä!

yst.terv. Sari Lampinen, baby blues-työntekijä / Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry

Hei!

Tämä kysymys kiinnostaa varmasti monia muitakin, joten hyvä, että otit asian esille.

Tärkeää olisi ensiksi tarkastella lapsesi päivärytmiä eli millaiset ovat päiväuniajankohdat sekä ruokailuajat ja ovatko lapsesi ruokailutottumukset jo harjaantuneet. Jos rytmi päivisin on oikea-aikainen ja ruokailut ok, niin lasta voidaan ohjata ja tukea yöimetysten lopettamiseen.

Lapseltasi selkeästi omaa tahtoa jo löytyy, koska kirjoitit, että isä ei kelpaakaan. Te vanhemmat voisitte yhdessä sopia millaiset ovat teidän perheen unitavat jatkossa. Tämän määrätietoisen päätöksen pohjalta luotte pelisääntöjä ja tsemppaatte toisianne. Lapsenne ei tarvitse tehdä tällaisia päätöksiä, eikä niitä voi jättääkään hänen vastuulleen. Isä voi olla paras mahdollinen uusien unitapojen ohjaaja lapselle, koska imetyksen myötä lapsella äitiin liittyy paljon enemmän vaatimuksia ja protestointiakin. Isä voi saada hienon onnistumisen kokemuksen tästä. Sinä voit olla ylpeä onnistumisesta esim. imetyksen suhteen. Eli isä puikkoihin, jos mahdollista, esim. pariksi ensimmäiseksi illaksi ja yöksi. Jatkossa voitte toki sopia vuoroja jo ennalta, esim. toinen hoitaa alkuyön, toinen vanhempi aamuyön, kuitenkin niin, että rauhallinen vanhempi hoitaa lasta.

Jo iltaisin lapsen olisi hyvä nukahtaa itsenäisesti, koska se tukee lapsen taitoa nukahtaa myös yöllä havahduttuaan. Annatte tukea ja rauhoitatte häntä, mutta ette enää ole läsnä nukahtamisen hetkellä. Nukuttamisen-kulttuurin voitte unohtaa. Lapselle voi antaa hieman tilaa opetella taitoa ennenkuin menette hänen luokseen. Rauhoittamisessa voitte käyttää tassuhoitoa, sylittelyä tms. keinona. Yöllisiin heräämisiin vastaatte samoin kuin illalla. Nukkumisolosuhteet tulisi aina olla samanlaiset eli jos lapsi yöllä pääseekin perhepetiin, niin varmasti se pitää yllä yöllistä vaatimusta tälle palvelulle. Tapanne tulisi olla ristiriidaton ja johdonmukainen, koska silloin lapsenne kokee uuden tavan turvalliseksi.

Jos asiasta herää lisää kysymyksiä, niin ota yhteyttä http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/tyomuodot/ensikodit-ja-muu-vauvaperhetyo/baby_blues/

yst.terv. Sari Lampinen, baby blues-työntekijä / Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry

Hei!

Motorisen kehityksen vilkkaimmat vaiheet vaikuttavat joka lapsen uneen tavalla tai toisella. Käsi kädessä kuitenkin kulkevat lapset muut tavat uneen liittyen eli häntä voi ja tuleekin tukea parempiin unitapoihin, koska hän juuri tarvitsee niin paljon unta kasvuun ja kehitykseen.

Lapsesi uneen liittyviin tapoihin kuuluu vahvasti antamasi yölliset palvelut. Varmasti lapsesi ajatteleekin, että vanhemman kuuluu tulla hänen luokseen, auttaa takaisin uneen herkemmän unen vaiheessa tai unen katkoksessa. Häntä voisi tukea toisenlaiseen tapaan eli itsenäisempään tapaan nukahtaa illalla sekä yöllä. Illan unirutiinit tukevat myös yöunta.

Lapsen levottomaan motoristen taitojen jumppaukseen, narinaan, ähinään jne. ei välttämättä tarvitse aikuisen vastata nukahtamisen hetkellä illalla tai yöllä. Lapselle voi antaa enemmän tilaa ja aikaa opetella itsenäisesti nukahtamisen taitoa. Lapsen äänet voivat olla hyvin monimuotoiset, joten vaatii vanhemmalta rauhallista asennetta, jotta pystyy kuulostelemaan lasta, koska mennä hänen luokseen. Itkuun vastataan, mutta kaikki lapsen yölliset äänet eivät ole itkua. Jos lapsesi itkee, voit tukea häntä esimerkiksi tassuhoidon avulla unen saamisessa, kuten olet tehnytkin. Yöimetys voi olla yöheräilyjä ja levottomuutta ruokkiva tapa lapsellasi.

Lisätietoja voit kysyä http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/tyomuodot/ensikodit-ja-muu-vauvaperhetyo/baby_blues/

yst.terv. Sari Lampinen, baby blues-työntekijä / Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry

Hei!

Kuvauksesi lapsesi unitavoista tuo esille yleisimpiä pikkulasten unen haasteita eli nukahtamiseen liittyvän uniassosiaation sekä sen aiheuttamat heräämiset yöllä. Lapsesi kokee, että hänen kuuluukin nukahtaa vain rinnalle. Tämä opittu tapa luo hänelle samaa käytäntöä ruokkivan tarpeen saada paljon tukea imetyksen kautta myös yöheräämisiin. Tapa voi myös ruokkia yöheräämisten määrää. Lohdullista kuitenkin on se, että opittuihin tapoihin voimme vaikuttaa.

Jatkossa voit alkaa erottaa imetyksen ja nukkumisen yhteyttä lapsellesi. Eli imetät eri huoneessa kuin makuuhuoneessa ja viet lapsesi sänkyyn hereillä olevana. Voitte tukea lastanne harjoittelemaan itsenäisen nukahtamisen taitoa esim. tassuttelun avulla. Ideana olisi vastata lapsen itkuun aina samalla, rauhoittavalla tavalla ja sitten antaa hänen nukahtaa yksin. Näin lapselle muodostuu vähitellen varmuus siitä, että yksin nukahtaminen on turvallista ja vanhempi on turvallisesti läsnä, vaikkei autakkaa häntä uneen saakka. Yöllisiin itkuihin voit vastata samalla tavalla kuin illalla yöunille käydessä. Monet yösyötöt varmasti heikentävät ruokahalua päivästä. Lisäksi ne pitävät yllä yöheräämisen tapaa ja tottumusta lapsellasi. Lapset ovat temperamentiltaan niin kovin erilaisia, joten toinen tarvitsee enemmän tukea ja ohjausta uniasioissakin kuin taas toinen. 

Uskon, että yöunirytmin parantuessa lapsesi on mahdollista jättää toiset päiväunet pois, koska päiväunen tarve vähenee lapsesi iässä. Lounaan jälkeen olisi sopiva uniaika yli vuoden ikäiselle.

Toivotan teille vanhemmille paljon tsemppiä ja johdonmukaista asennetta muutoksiin, mitkä tukevat teidän koko perheen parempaa unta!

Lisätietoja voit kysyä http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/tyomuodot/ensikodit-ja-muu-vauvaperhetyo/baby_blues/

yst.terv. Sari Lampinen, baby blues-työntekijä / Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry