AsuMasukki

Kyökkipsykologien kandee tutustua persoonallisuushäiriöihin laajemmaltikin: esimerkiksi rajatilapersoona - vältteleväpersoona -pari on aika narskutyyppinen kuvio.

Ei ole aina kyse narsisti - läheisriippuvainen -kuviosta, on niitä muitakin variaatioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä3988 kirjoitti:

Olet monessa mielessä oikeassa, mutta radikaalissa feminismissä on siirrytty jo ihan puhtaasti ajattelemaan, että miehet ovat huonompi sukupuoli, ja että naiset ovat olleet parempia ihmisiä jo kauan, mutta patriarkaatti on alistamalla estänyt heitä pääsemästä heille kuuluvaan superioriseen asemaan. Vertaa arjalaiset.

Feminismiä on kevyestä moralisesta oikeustaistelijasta kostonhaluiseen pinkkiin kommunistiin. Vanhaa järkifeminismiä ei edusta enää kovin moni feministi. Christina Hoff-Sommers ja hänen tiiminsä taitaa olla tunnetuin järkifeminismin kannattajia.

"Siirrytty ajattelemaan?" Et ole oikein kartalla. Tuo miesviahinen versio feminismistä oli yleisempää toisne aallon feminismin kohdalla, 60-70-luvun paikkeilla. Nykyään se on pieni ja minustakin ärsyttävä ja häiritsevä ajattelusuuntaus. Kolmannen aallon feminismi on intersektionaalista, eikä siinöä oikeasti ole mitään miesvihaa. 

AP:n kysymykseen, miksi ajatukset pitää tarkastaa intersektionaalisen feminismin kautta (vaikka et sitä juutri minulta kysynytkään). Minusta tämä on hyvä kysymys. Vastaan: ongelma on usein juuri se, että omia mahdolisesti syrjiviä ajatusmallejaan ei huomaa koska ne ovat niin arkisia ja itsestäänselviä. En esim.välttämättä edes tajua että ajattelen vaikka jostain etnsestä ryhmästä tai ikäryhmästä jotenkin hölmösti ja typistävästi. Sama pätee sukupuoliin. Siksi ajatuksiaan kannattaa aina välillä tarkastaa ja yrittää oppia lisää siitä, miten oikein ajatteleekaan ja miten toimii. 

Onko tämä sinusta ongelmallista? Mihin kamaluuteen pelkäät tällaisellä ajattelutavalla päädyttävän?

Jos nyt tarkennetaan, niin jonkin ajatuksen kierrättäminen jonkun idean kautta ei välttämättä ole pahasta, mutta kuten aloituksessani totesin, uskon että jos feminismistä tulee osa ihmisen identiteettiä (niin kuin siitä väistämättä tulee jos itseään siksi kutsuu), ei se ajatusten tarkististaminen sen omaksutun ideologian kautta ole ihan viatonta. On varmasti olemassa joitain yksittäisiä feministejä, joiden itsetuntemus on korkealla tasolla, eivätkä siten syyllisty sokeasti pelkän ideologian palvomiseen, mutta he ovat äärimmäisen harvinaisia tapauksia.

On parempi omata hieman inhottavia mielipiteitä kuin omaksua idea, joka kontrolloi omia ajtuksia. Sitä paitsi monet tasa-arvon kannattajat omaavat yhtä lailla inhottavia mielipiteitä, he vain jättävät ne sanomatta, ja samalla valehtelevat itselleen. En halua edes kuvitella yhteiskuntaa jossa kaikki valehtelevat itselleen, siksi sananvapaus on tärkeää.

Ap

Oletko sitä mieltä, että:

naisetKIN saavat äänestää? Asettua ehdolle vaaleissa? Opiskella? Opiskella yliopistossa? Mennä töihin? Ansaita rahaa tekemällä töitä? Luoda uraa?

Vai mitä ne on ne hieman inhottavat mielipiteet, joita omaat? Sano ihan rehellisesti?

Ei minulla naisista ole mitään pahaa sanottavaa - rehellisesti. Pohdin asiaa yleisesti, eli ihmisen on parempi olla rehellinen itselleen - mikä VÄISTÄMÄTTÄ johtaa siihen että osa mielipiteistä ja ajatuksista on muiden silmissä inhottavia - kuin omaksua hyvää tarkoittava, mutta ihmistä ja yhteiskuntaa rappeuttava idea.

Ap

Mikä on tämä intersektionaalisen (?) feminismin yhteiskuntaa rappeuttava vaikutus, viitsitkö yhtään avata?

Ap: jos nyt esimerkiksi natsismi nappaa, niin suosittelen lukemaan Olavi Paavolaisen Matkalla kolmannessa valtakunnassa, ja miettimään että onko tuollainen yhteiskunta todella kaikille hyvää tuottava.

Muutenkin olisi rehellistä nostaa ne omat vaikuttimet pöydälle kun alkaa arvostelemaan toisten avoimesti myönnettyjä vaikutteita.

En ihan feministiksi nimittäisi sinua. Aika alentuvasti suhtaudut omasta selventämättömästä linjastasi eroaviin mielipiteisiin, esimerkiksi.

No keinot ovat sitten ihan oman henkilökohtaisen moraalini varassa.

Kaikki ihmiset ovat ulkopuolisten vaikutteiden varassa näkökulmaansa muodostaessaan. Minä olen sitä mieltä että moniääninen oikeudenmukaisuuteen tähtäävä suuntaus on minulle hyvä vaikute, sinä olet sitä mieltä että se saattaa olla minulle huono vaikute.

Kiitän huolestasi, mutta kehotan sinua keskittymään omaan hiihtoosi ja analysoimaan omia vaikutteitasi yhtä suurella huolellisuudella.

Nimimerkistäni huolimatta olen näet täysvaltainen aikuinen ihminen, ja pidän itse huolta omista asioistani.

Kehottaisin vielä ap:ta ja itse kutakin aiheen äärellä painiskelevaa myös miettimään että kykeneekö oikeasti ymmärtämään sitä että eri näkökulmat yhteiseen todellisuuteemme tuottavat eriäviä mielipiteitä - jotka ovat kaikki tahoillaan yhtä lailla "oikeassa".

Edes täydellinen sukellus toisen näkökulmaan ei välttämättä hievauta omaa näkemystä - tutkimusten perusteella etenkin silloin kuin näkemys on oman identiteetin kannalta keskeinen.

Tästä luettuani pohdin esimerkiksi sitä että en todellakaan ole kovin avoin kaikkien ihmisten edessä siitä mitkä kaikki hirveistä hirveimmät vitsit minua naurattavat, esimerkiksi. Vaikuttaisin luultavasti epä-intersektionaaliselta kaikkine neekeriletkautuksineni, joten piilotan osan huumoristani.

Loppujen lopuksi olen sitä mieltä että huumori on hyvä juttu sinänsä, mutta että jos intersektionaalinen feminismi olisi vallitseva ajatussuuntaus, ei tarvis minunkaan rodullistetuille naureskella, vaan meillä olisi mahdollisuudet yhteisessä intersektionaalisessa viitekehyksessä paljon laaja-alaisempaan ja hienovaraisempaan huumoriin.