AsuMasukki

Lastensuojeluilmoituksen paikka jos vanhemmat eivät todellakaan aseta rajoja lapselleen.

Lastensuojeluilmoitus ei ole mikään maailmanloppu. Oikea apu säästäisi tällaista lasta monelta myöhemmältä murheelta.

Tuleeko opettajalle muuten joku sanktio jos luokka jää jälkeen tällaisen häirikön kasvatuksen vuoksi?

Vai onko kyse siitä että tuntuu siltä että kaikki lapset putoavat kelkasta ja joutuvat turmioon koska häirikkö? Koska ei välttämättä mene niin.

Eiks toi mene vähän niin että se paukkujen käyttäminen häirikköön todella maksaa vaivan, koska jos se on dialohissa sinun kanssasi, se ei ole dialogissa koko luokan kanssa ja valtaosa voi edistyä omin voimin.

Teit oikein.

Pojan täytyy tajuta käytöksensä tuhoisuus ennen kuin se loppuu, ja ei kannata olla kyydissä silloin kun tajuaminen tapahtuu.

"Äiti, muistatko kun mummo sairastui, ja pyysit minua olemaan avoin kanssasi jos minusta vaikuttaa siltä että alat sekoilemaan?

Olet minulle rakas, ja nyt minulla on huoli kunnostasi koska X ja Y.

Enhän minä mikään lääkäri ole, mutta tällaisia oireita saattaa aiheuttaa myös sepelvaltimotauti. Olisi hyvä käydä tarkistamassa että olet ihan kunnossa, niin pääsisin tästä huolestani."

Jos ei tuolla suostu niin sit voit vaan elellä rinnalla ja lempeästi muistutella kun tilanteita osuu kohdalle.

Omalla sukulaisella oli vähän vastaavaa, mutta tuntui helpottaneen kun sai verenohennuslääkkeet, eli syy oli sitten sepelvaltimotaudissa.

Miehellä voi olla masennus, ja onhan se ongelma sinullekin, mutta älä nyt ainakaan ota sitä masennusta itsellesi.

Kannattaa lukea pariterapiatekstejä: kahdenvälisen vuorovaikutussuhte äen hoitaminen on kuitenkin aika erilaista kuin yksilöterapia. Olen ihan vaan kyökkipsykologi itse, ja lukemani perusteella vaikuttaa että teille on kehittynyt tai on kehittymässä jahtaaja-vetäytyjä-kuvio.

Tuntuuko siltä että auttaisi jos mies vain tulisi ja halaisi omasta aloitteestaan? Joudutko pyytämään hellyyttä? Oletko se joka reagoi äänekkäästi ja joutuu pyytelemään reaktioitaan anteeksi?

Toi on kuvio joka ei koskaan lopu siihen mitä sinä teet, vaan siihen että annat miehelle tilaa ottaa askelia sinua kohti.

Jos siis haluat jatkaa tuon miehen kanssa, vetäydy mutta älä katkerana. Harvempi haluaa lähteä sellaisen perään joka esittää uhkavaatimuksen kitkerällä äänellä, ja poistuu ovia paukutellen.

Järjestä itsellesi tekemistä ja ole ihan sika ihana itsesi just ennen kuin menet, niin ehkä ukkokin herää itsekseen pohtimaan että oho, hän ei ole nyt paikalla, olisipa.

Vierailija kirjoitti:

Sinäkö et usko siihen, että asiat muuttuvat ajan myötä? Että jos tänään olet onnellinen, niin olet loppuikäisi onnellinen, se ei muuksi muutu? Jos lapsesi on maailman ihanin vastasyntynyt, niin hän ei koskaan uhkaa, ei koskaan kiukkua eikä ikinä ole haistatteleva teini, vaan hän on aina ja ikuisesti se sama ihana olento, jota FB:ssä kuvasit ikiomaksi prinsessaksi ja elämäsi iloksi?

Parisuhteissa on samalla tavalla. Ihmiset kasvavat, ajatukset muuttuvat. Tänään täydellinen onni on läsnä, mutta huomenna tapahtuu jotain ikävää ja tilanne muuttuu. Minusta on hullua kuvitella, että kaikki onni on pelkkää kulissia ja todellisuudessa jokainen kärsii parisuhteessaan - sitähän sinä jutussasi kirjoitit.

Älä nyt pane sanoja AP:n suuhun.

Olihan toi aloitus aika yksinkertaistava koska ihmiset tosiaan muuttuvat, mutta on myös totta että jos oma puoliso kohtelee ikävästi, ei juuri kukaan siitä heti ensimmäisenä avaudu ulkopuolisille.

Omalla kohdalla vähän naurattaa kun ex diagnosoi mut hulluksi, ja "suostui" olemaan yhdessä jos menen hoitoon.

Aloitin sitten terapian, ja ero tuli siinä vaiheessa kun alon vetää omia rajojani, ja myös ylläpitämään niitä.

Hoito auttoi, pääsin suhteesta eroon :)