AnnHaa

Vieläkö tähän keskusteluun pääsisi mukaan? 

Kerron nyt hieman meistä. Raskautta alettiin suunnitella juhannuksena 2013. Heinäkuussa kävin ottamassa mirena kierukan yksityisellä pois. Syyskuussa tuli sitten positiivista tikkuun mutta jo lokakuussa todettiin keskenmeno. Marraskuussa uudelleen raskaaksi, mutta tämäkin päättyi keskenmenoon ihan alkuunsa. Maaliskuussa 2014 tein taas positiivisen testin ja olin iloinen kun tällä kertaa päästiin ihan neuvolaan asti. Niskaturvotusultrassa paljastuikin tuulimunaraskaus :(. Lääkkeillä yritettiin saada "raskausmateriaalia" pois kohdusta. Eipä lähtenyt. Sitten taas lääkkeillä ja luulin että nyt jo olisi kaikki mössö pois kohdusta mutta kun vielä kesäkuun lopulla raskaustesti näytti positiivista alkoi herätyskellot soimaan ja varasin ajan gynekologille. Ultrassa oli lääkärin sanoin: "Täällähän on vielä ihan hirveesti tavaraa.." :'( lääkäri pisti sitten heti leikkausjonoon kaavintaa varten. Kaavinta tehtiin. Viikon päästä kaavinnasta oli aivan sellainen olo että kaikki ei taas ole kunnossa kun kivut vaan voimistui ja vuoto alkoi haista aivan mädäntyneeltä. Soitin sairaalaan ja kysyin mitä tehdään ja siellä niuha hoitaja vaan sanoi että ota panadolia ja lepäilet. Seuraavana päivänä mies pakotti soittamaan uudelleen jolloin puhelimeen vastasi kätilö joka yhdisti heti päivystävälle lääkärille. Lääkäri oli sitä mieltä että kohtutulehdushan tuo aivan selvästi on! Kahdet antibiootit ja lepoa. Nyt on antibiootit syöty ja kohtu on terve. Todella ristiriitaiset tuntemukset tästä kaikesta. Vauvakuume on kova mutta niin on pelkokin. Nyt on päätetty että yritetään mutta ei mitenkään "hampaat irvessä" :). Salaa toivon tulevani pian raskaaksi uudelleen mutta ajatus silti pelottaa aivan hirvittävästi! Tutkimuksiin päästäisiin kun on jo kolme keskenmenoa takana, mutta päätettiin vielä yrittää ilman.