AnnHaa

Sane: Kiitos paljon ja tsemppiä ja onnea teillekkin! Mulla keskenmenojen jälkeen eka kierto (siis jos km vuodon eka päivä lasketaan kierron ekaksi päiväksi) on yleensä pidempi (siis jotain 30+pv kun normaalisti 27pv) ja seuraava kierto on ollu jo se normaali mutta nää on niin yksilöllisiä juttuja. Joo ei mekään kerrottu raskauksista kenellekkään mutta kun se toinen keskenmeno tuli niin oli "pakko" kertoa kun jäin saikulle ja pää ei menanu kestää enää niin, oli hyvä kertoa jollekkin. Ei mekään ajateltu aluksi kenellekkään kertoa kun haluttiin pitää tää yrittäminen salassa. Ja joo niin mäkin luulin että keskenmenoon on oltava joku syy ja sen on oltava jotain mitä mä oon tehny :/ kyllä mä edelleen jossain määrin itteäni siitä syytän vaikka eihän siihen syytä olis.

Anndikke: Mä syön sellasta femibionia missä on siis foolihappoa ja lisäks muitakin vitamiineja (on ihan tarkotettu ja tehty raskautta yrittäville ja raskauden ensimmäisille viikoille oleville) ja sitä saa ihan apteekista :). Lisäks otan kalsium +D tapletin kun en käytä hirveesti maitoa tai mitään missä ois sitä kalsiumia ja toi D auttaa siihen että se kalsium imeytyy paremmin. Kai toi foolihappo on ainut mitä pitäs syödä ns. lisänä kun raskautta yrittää tai on jo raskaana jos muuten ruokavalio on kohdillaan, tai ainakin näin mä olen ymmärtänyt.

Tänne kuuluu sellasta että tein edellispäivä ensimmäisen kerran ovistestin mikä näytti selvää negaa, eilen näytti haalukkaa viivaa eli viellä nega ja tänään vahvempaa viivaa eli joko se ovis on nyt tai ihan pian. Huomenna ainakin vielä testailen. Tänään on ollu jonkinmoisia "kipuja" alavatsassa että toivottavasti nyt on ainakin ovis havaittu(?). Jännä sinänsä että on jo kp12 ovis vai onko se ihan normaali kun kierto on 27 päivää, vaikka en nyt siitäkään ihan varma ole kun vasta siitä tuulimunasta elimistö heräilee.

Kp 12/27, yk menny sekasin, yritys alotettu 7/2013, 2 km, 1 tm

Tänne kuuluu sellasta että tein edellispäivä ensimmäisen kerran ovistestin mikä näytti selvää negaa, eilen näytti haalukkaa viivaa eli viellä nega ja tänään vahvempaa viivaa eli joko se ovis on nyt tai ihan pian. Huomenna ainakin vielä testailen. Tänään on ollu jonkinmoisia "kipuja" alavatsassa että toivottavasti nyt on ainakin ovis havaittu(?). Jännä sinänsä että on jo kp12 ovis vai onko se ihan normaali kun kierto on 27 päivää, vaikka en nyt siitäkään ihan varma ole kun vasta siitä tuulimunasta elimistö heräilee. Mieliala on heitellyt ja mielessä on pyörinyt kaikki että jos nyt raskautuu niin kaipa se on sitten kohdunulkoinen kun kaikki muu paha on jo tapahtunut niin kai sekin sitten tulee :(. Kaikesta huolimatta toivo on kova että nyt tärppäis kunnolla ja "lopullisesti".

Kp 12/27, yk menny sekasin, yritys alotettu 7/2013, 2 km, 1 tm

Jos nyt minäkin uskaltaisin tänne kirjottaa. Olen 24 vuotias ja mies 26. Yritys alotettiin 7/2013 ja sen jälkeen onkin tullut 2 keskenmenoa ja 1 tuulimunaraskaus :'(. Sane tiedän tarkalleen mitä ajatuksia ja tuskaa käyt läpi ja otan osaa. Mua henkilökohtasesti on aina ärsyttänyt se miten muut reagoi keskenmenoon sanoen että luonto poistaa huonot yksilöt ja vielä ei ollut teidän aika ja sitten ärsyttää ne jotka sanoo että tulit sentään raskaaksi :(. En tiedä kumpi on suurempi tuska se että tulee raskaaksi ja menettää aina vauvansa vai se että ei vaan yksinkertaisesti tule raskaaksi, mutta mielestäni niitä ei voikkaan edes verrata, molemmat on niin erilaiset tuskat ja surut.

No nyt yritän itse olla positiivinen että nyt on sitten se "meidän aika". Ovulaatiotestit ostettu ja seuraavalla viikolla alkaa kunnon yritys.

kp 7/27(?), yk menny sekasin jo, yritys alotettu 7/2013, 2 keskenmenoa, 1 tuulimunaraskaus

Tuli tosta hummingbirdy:n kirjotuksesta mieleen että onko teille tarjottu keskustelua mielenterveyshoitajan tai jonkun muun kanssa ihan tuolta lääkärin puolesta? Mä käyn parikin kertaa viikossa keskusteluissa ja kyllä se auttaa! Saa kerrottua nekin asiat mitä ei ehkä miehelle viitti sanoa kun haluaa häntä "suojella" omilta tuntemuksilta. Ja tiedän että siskollekin on tarjottu keskusteluja kun ovat nyt sen 5 vuotta yrittäneet lasta saada ja kaikki hoidot on käyty jo läpi mutta tulosta ei vaan ikinä tullut. Ja se keskusteluapu ei tarkota sitä et on päästään sekasin vaan ihan sitä että joskus on hyvä sanoa ääneen jollekkin "tuntemattomalle" mitä ajattelee ja miltä tuntuu, sekin jo helpottaa paljon. Luulisi että lääkäri tarjoisi keskusteluapua tällaisessa tilanteessa ja jos se ei älyä sitä tarjota niin rohkeesti kysymään. Mulle lääkäri ehdotti noita käyntejä toisen keskenmenon jälkeen (olin sillon kyllä ihan rikki ja se näkyi jo ulospäinkin..). Tuon tuulimunaraskaudenkin jälkeen lääkäri kysyi että tarviinko keskusteluapua mutta oli tyytyväinen kun sanoin että käyn jo keskusteluissa. Että mulle on sitä apua tyrkytetty joka käänteessä ja niin on tietääkseni siskollekkin kaikkien hoitojen välissä tarjottu. Eipä mulle muuta :).

kp 7/27(?), yk menny jo sekasin, yritys alotettu 7/2013, 2 keskenmenoa, 1 tuulimunaraskaus

Tulin nyt sitten tänne päivittämään tilannetta :). Ne kuukautiset sitten vihdoin tuli 33pv kaavinnasta ja oli aivan erilaiset kun ikinä tämän yrittämisen aikana. Oli kipuilua aika reilusti ja vuoto oli runsaampaa ja suurimpana "oireena" oli mielialan todella suuret heittelyt, tuntui että kiihtyi nollasta sataan sekunnissa ja olin kyllä kun persiisiin ammuttu karhu :D voi mies raukkaa :D. No nyt on sitten siitä toivuttu ja normalisoiduttu :).

Maanantaina kävin ostamassa ovulaatiotestejä ja koitetaan nyt niillä että ainakin oikea ajankohta tulisi selväksi. Ei olla vielä ikinä noita testejä käytetty.

Kp 7/27(?), yk menty jo sekasin :/, ya 7/2013, km 2, tm 1