Anna Mai

Toi kertominen on kyllä vaikee asia, tietysti haluisin huudella ihan kaikille! Mutta yritetään nyt varmaan olla kertomatta mahdollisimman pitkään, mielellään sinne ultraan saakka.

Tosin tilannetta hankaloittaa mm. miehen paras ystävä, joka on koko ajan tiennyt yrityksestä ja aina nähdessä kysyy että joko. Miten sille sitten vastaa, kun en kuitenkaan haluaisi suoraan valehdellakaan? Muutama munkin kaveri on ollut tietoinen asiasta, mutta niitä en näe ihan niin usein. Ehkä täytyy sit ajatella ettei itse ota puheeks mutta ei kielläkään?

Oon menossa ens viikolla vanhempieni luo muutamaks päiväks ja kauhistuttaa jo ajatuskin, miten muka pystyn oleen möläyttämättä asiaa? Vielä ei ainakaan mitään näkyviä oireita ole (kuten vaikkapa pahoinvointia), niin ei ne voi tajuta jos saan oltua hiljaa :)

Toisaalta mietin myös että miksi sitä ei sitten kertoisi? Vaikka kuinka keskenmenot ja muut pelottaisi niin kai sitä voisi vaan ajatella että ollaan onnellisia ja iloisia tästä nyt, kunnes toisin todistetaan?

Vihdoin saan minäkin kirjoittaa tänne "odotus"-puolelle!

Yrityksistä tämä oli nyt kuudes, laskettu aika näyttäisi asettuvan 27.1. ja viikkoja on nyt kasassa 3+6. Fiilis aika uskomaton... Tässä kuussa mulla oli koko ajan aika hyvä fiilis, jotenkin sellainen olo että nyt se onnistuu.

Onnea plussanneilla ja erityisesti sulle LMC!

Ja minä liityn myös plussanneiden joukkoon, digitestin tein just ja raskaana 2-3 viikkoa tuli tulokseksi! Selvästi ne papakoefiilikset pian ovulaation jälkeen oli hyvä merkki :D

Mutta apua, nyt en yhtään tiedä mitä tekisin. Tai en pysty lopettaan hymyilyä lainkaan, ja jotenkin on vähän epäuskonen fiilis.

Kovasti toivottelen onnea vielä jännäilijöille, meillä on ollut tässä aika hyvä putki joten liittykää mukaan!

Onnea havu! Ja nyt alkoi mua jännittää, sanoit että sulla oli "papakoemaisia" tuntemuksia, ja heti kun ton luin niin tajusin että just siltä ne mun samoissa vaiheissa olleet oudot tuntemukset tuntui.

Toisin sanoen en oo vielä testannut, enkä ostanut testiäkään. Lähin apteekki on viikonlopun kiinni, eli huomenna aikeissa käydä ostoksilla ja jos ei tiistaina näy menkkoja, sitten testailla.

Jotenkin tässä kierrossa mulla on ollut hirveän hyvä fiilis sen suhteen että vihdoinkin olisin raskaana, mutta nyt alkaa pelottaa. Mitäs jos oon vaan kuvitellut kaiken, miks tää olis jotenkin eri asia kun ne kaikki pettymykset tähän asti? Onneks on ollut paljon ohjelmaa ni on ajatellut muita asioita.

Myös täällä edelleen odotellaan. Se hieman outo olo on edelleen jatkunut, ja tietysti toivon ja kuvittelen hirveästi! Olisi varmaan kätevämpää jos ei tietäisi, mitkä oireet on mahdollisia - sitten niitä ei yrittäisi koko aikaa itsestään metsästää.

Tekisi mieli testailla jo viikonloppuna, clear blue digital sanoo että antaa melko luotettavan tuloksen jo muutama päivä ennen kuukautisten oletettua alkamispäivää. Toisaalta se testailu tuntuu tyhmältä, koska rahaahan siihen aina menee. En tiedä vielä, katsotaan nyt kärsivällisyystasoa :) Mutta alkuviikosta sitten joko menkat tai testausta viimeistään.

Tippuneille valtavat pahoittelut! Ja plussainnelle tietenkin onnittelut!