AMA_käyttäjä

(AMA)

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni työyhteisö on yksi tärkeimmistä tekijöistä töissä viihtymisessä. Kuinka voisin uuteen paikkaan haettaessa saada kuvaa tiimin/yksikön meiningistä, jos talossa ei ole entuudestaan tuttuja? Rekrytoijalta tuskin saa irti muuta kuin kehuja siitä kuinka hienosti menee ja kaikki viihtyvät.

Todella hyvä kysymys! Yleensä viimeistään toisella haastattelukierroksella pitäisi olla mahdollisuus keskustella esihenkilön kanssa, jolta voi kysyä suoraan, miten hän on viihtynyt talossa, minkälainen ilmapiiri tiimissä on, minkälainen vaihtuvuus on, onko jotain haasteita ollut. Itse olen kysynyt näissä tilanteissa hyvin suoraan asioita ja vaikka en ole saanut aina suoria vastauksia, olen saattanut tulkita asioita rivien välistä. Tulkinnat ovat toki tulkintoja, mutta ehkä antavat suuntaa asioista. Parasta on, jos on mahdollista keskustella jonkun tulevan tiimiläisen kanssa rekrytointiprosessin aikana. Yllätyksiä on kuitenkin tullut itsellenikin vastaan työelämän aikana. Todellisuus on ollut aivan muuta, mistä on ollut puhe.

Ennakkokysymys: Jos lähetät rekryfirmaan työhakemuksen jotain tiettyä työpaikkaa hakiessasi, ja jos et tule valituksi, niin hyödynnetäänkö sitä sun hakemusta muuten kuin tuon nimenomaisen työpaikan kohdalla?



Haen vaikka lääkärin paikkaa ja kauttanne tulee sata muuta samanlaista lääkärin virkaa hakuun, niin olenko niissä kaikissa hauissa mukana sillä yhdellä hakemuksella, vai pitääkö kaikkiin tehdä uusi?

Tämä kannattaa varmistaa yritykseltä suoraan, jos sitä ei ole mainittu hakemuksen jättövaiheessa. Joissakin rekrytointijärjestelmissä on mahdollisuus itse määritellä, voidaanko hakemusta käyttää myös muissa hauissa. Avointen hakemusten osalta kannattaa myös varmistaa kauanko ne ovat voimassa. 

Vierailija kirjoitti:

Mitä neuvoja antaisit rekrytoijalle? Mitkä ovat rekrytoijan tärkeimmät taidot? Miten kehittäisit yritysten rekrytointiprosesseja?

Prosessin osalta suosittelisin varmistamaan, ettei työnhakijoita työllistetä turhaan kankeilla rekrytointijärjestelmillä. Viestintä hakijoiden suuntaan ja ajan tasalla pitäminen ovat myös tärkeitä asioita. Ihmisiin liittyvät taidot ovat tässä ammatissa tärkeimpiä. Alanvaihtajat ovat tärkeä ja motivoitunut kohderyhmä, joten heidän potentiaaliaan suosittelen huomioimaan, vaikka työkokemusta alalta ei vielä olisikaan. Rekrytoijat ovat yrityksen ensivaikutelman luojia, joten rekrytoinnin ammattimaisuuteen kannattaa panostaa.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka hinnoitella itsensä oikein työnhaussa? Onko esimerkiksi ok kysyä positioon ajateltua palkkahaitaria, tai esittää oma palkkatoiveensa hieman yläkanttiin, mutta ilmoittaa voivansa siitä kyllä tarvittaessa neuvotella?

Palkkataso riippuu työtehtävästä, alasta, omasta osaamistasosta ja muista tekijöistä. Kannattaa tutkia palkkavertailutilastoja ja kysyä ammattiliitolta neuvoa, jos olet liiton jäsen. Olen itse kysynyt työnhakijana yritykseltä palkkahaitaria tehtävään ja jos en ole saanut vastausta, olen esittänyt itse palkkahaitaria ja kysynyt kannattaako sen perusteella hakea. Tähän mennessä olen ainakin saanut suuntaa-antavan vastauksen. Kannattaa yleensä sanoa hiukan yläkanttiin ja pitää mielessä kuitenkin oma kipuraja. Ensi vuoden kesäkuussa voimaan tuleva palkka-avoimuusdirektiivi tuo toivottavasti helpotusta tähän asiaan.

Ennakkokysymys: Millaisia taitoja työmarkkinoilla tällä hetkellä erityisesti arvostetaan, ja miten yksilö voi kehittää omaa osaamistaan työn ohessa pysyäkseen kilpailukykyisenä nopeasti muuttuvassa työelämässä, jossa digitalisaatio ja tekoäly vaikuttavat yhä enemmän sekä työnhakuun että työn sisältöihin?

Oman osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä ylipäänsä. Suosittelen seuraamaan, mitä omalla ammattialalla tapahtuu ja mihin suuntaan se on menossa. Esimerkiksi Sitra on julkaissut hyviä raportteja tulevaisuuden trendeistä. Koulutuspuolella trendinä on enemmän lyhyemmät kurssit ja täsmäkoulutukset kuin kokonaisten tutkintojen tekeminen. Tärkeitä taitoja ovat teknisen osaamisen (tekoälyn) lisäksi myös ihmisiin liittyvät taidot (joita tekoäly ei korvaa ainakaan lähitulevaisuudessa): yhteistyökyky, vuorovaikutustaidot, kriittinen ajattelu, itsensä johtamisen taidot jne.