Pilvi
Seuratut keskustelut
Kommentit
Jos noista pitää valita niin pakkohan se on ottaa tuuri. Loppujen lopuksi kaikki riippuu siitä. Asioihin voi yrittää vaikuttaa itse ja jotkut tekijät voivat siinä olla avuksi, mutta aina tuuri määrittelee lopullisesti asiaintilan.
Vierailija kirjoitti:
M23 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi korona tosiaan vaikutti suhtautumisessa toisiin ihmisiin , repi ihmiset kahteen osaan .
Koronavuodet 2020-2022 oli minulle henkilökohtaisesti kuin tosielämän painajaisuni. Olin juuri täysi-ikäistynyt ja valmistunut lukiosta, mutta mitään ei saanut tehdä julkisilla paikoilla ja sosiaalista kanssakäymistä rajoitettiin. Siinä elämänvaiheessa se tuntui todella, todella raskaalta. Korona tosiaan tuntuu tuhonneen minussakin jotain... ei sillä tavalla että suhtautumiseni ihmisiin olisi heikentynyt, mutta siten että tärkeät pari vuotta ovat menneet hukkaan ja tuntuneet siinä sivussa julmalta kidutukselta. Minä pahimmillaan mietin, loppuuko tämä järjettömyys koskaan... mutta loppuihan se sitten nopeammin kuin osasin aavistaa. Jotain jäi silti henkisesti rikki, ja se masentaa minua yhä.
Olen tuo joka kirjoitti opiskele
Joo, uskon kyllä, oli se monelle meistä todella raskas parivuotinen. Onneksi ei sentään kestänyt sen kauempaa, mutta olisi saanut jäädä kokonaan syntymättä. Olisin varmaan jatkanut suoraan yliopistoon ja mahdollisesti välttänyt putoamisen tähän nykyiseen kuoppaan.
Vierailija kirjoitti:
Saisivat lopettaa kaikki kirjastot, ovat vaan turhia menoeriä.
Itse ostan kaikki kirjat, jotka haluan lukea, niin onpa ainakin siistejä.
Hyvät kirjat voi pitää, huonommat laittaa kiertoon tai viedä mökille.
Vain koska sinä et tarvitse tai halua käyttää kirjastoa ei tarkoita, ettei muidenkaan pitäisi saada.
Vierailija kirjoitti:
Toi korona tosiaan vaikutti suhtautumisessa toisiin ihmisiin , repi ihmiset kahteen osaan .
Koronavuodet 2020-2022 oli minulle henkilökohtaisesti kuin tosielämän painajaisuni. Olin juuri täysi-ikäistynyt ja valmistunut lukiosta, mutta mitään ei saanut tehdä julkisilla paikoilla ja sosiaalista kanssakäymistä rajoitettiin. Siinä elämänvaiheessa se tuntui todella, todella raskaalta. Korona tosiaan tuntuu tuhonneen minussakin jotain... ei sillä tavalla että suhtautumiseni ihmisiin olisi heikentynyt, mutta siten että tärkeät pari vuotta ovat menneet hukkaan ja tuntuneet siinä sivussa julmalta kidutukselta. Minä pahimmillaan mietin, loppuuko tämä järjettömyys koskaan... mutta loppuihan se sitten nopeammin kuin osasin aavistaa. Jotain jäi silti henkisesti rikki, ja se masentaa minua yhä.
Nyky-yhteiskunnassa ei mennä taide tai sivistys, vaan talous edellä. Tavallaan ymmärrettävää, tavallaan toisaalta vähän harmillista. Tuntuu että ainakin täällä av:lla kulttuuria ja taidetta väheksytään, vaikka niiden merkitys ihmisille ja koko yhteiskunnalle on iso. Minä en jaksaisi elämää nykyisenkään vertaa, ellen saisi nauttia brittiläisestä ja suomalaisesta hevistä, jotka ovat musiikillista taidetta.