Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Muutto Suomeen! - vai ei?
04.06.2015 |
Olen nuorena muuttanut Suomesta pois töiden perässä, rakastuin paikalliseen mieheen ja se oli menoa. Aika perus virsi. Mies sai töitä Suomesta ja ehdotti tänne muuttoa, kauan olin epäilevä mutta olisihan kiva muuttaa tänne takaisin? Asumme Norjassa, joten suuria muutoksia tuskin tulee. Ainoa ongelma on lapset. Meillä on kaksi tytärtä 15 ja 17-vuotiaat. Tytöillä koulu, kaverit, harrastukset ja koko elämä täällä. Muuttoa ovat vastustaneet, eivät ole koskaan pitäneet edes lomista Suomessa. Kieli ei ole ongelma, kun minun kauttani kuitenkin osaavat. Pitäisikö jäädä tyttöjen takia? Esikoinen vuoden päästä täysi-ikäinen ja kuopus kahden. Muuttoa voisi lykätä parilla vuodella lasten takia mutta mies sanoi ettei saa välttämättä yhtä hyvää työtarjousta silloin. Mitä te tekisitte?
Kommentit (7)
Jos teillä menee siellä rahallisesti hyvin ja näin niin kyllä jäisin sitten sinne pariks vuodeks vielä ihan lasten hyvinvointia ajatellen ja kattoisin sit parin vuoden päästä tilannetta uudestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En missään tapauksessa pakoittaisi lapsia muuttamaan. Mielummin niinkin, että mies asuu työn vuoksi Suomessa.
Jos Norjassa asuisin pysyisin siellä...
Voiko mies muuttaa edeltä? Arvaan, että kaikille ei sovi perheen jakaminen kahteen maahan, mutta läheltä olen nähnyt onnistuneitakin tapauksia - etenkin kun erilläänolo olisi määräaikainen.
Varmasti se olisi nuorille kova paikka ja menisi vuosia, ennen kuin tilanne tasaantuu ja "antavat anteeksi". Toisaalta voi nuorille tulla turvallisuuden tunnettakin siitä, että perheen aikuiset tekevät isot päätökset eikä heidän oleteta ottavan vastuuta siitä, missä perhe asuu (=mitä vanhemmat tekevät työkseen, mitä ansaitsevat, miten asutaan...). Eivät kyllä tietenkään sitä myöntäisi jos itse tiedostaisivatkaan...
Minä asun ulkomailla myös, ja näillä näkymin meilläkin olisi muutto edessä aika hankalassa iässä vuosien päästä (nyt ovat pieniä vielä). Epäilemättä siitä tulee kamalaa, mutta kai perheen aikuisten pitää joskus tehdä vaikeitakin päätöksiä - ehkä jossain muussa voi sitten tinkiä niin, että nuorikin kokee tulevansa kuulluksi. Esimerkiksi en pitäisi lahjomisena, jos (esimerkki hatusta) lapselle luvataan koira Suomeen muuton jälkeen, jos sitä ei esimerkiksi voi ottaa nykyiseen kaupunkiasuntoon suurkaupungissa tai matkustelun takia. Minusta tämä vain olisi yhdessä tutkimista, mitkä asiat ovat mahdollisia Suomessa verrattuna nykyiseen asuinmaahan.
Muutto tuossa iässä on niin iso asia, että olisi varmasti hyvä tarjota nuorisopsykologin apua nuorelle, jotta saa jäsenneltyä ajatuksiaan "neutraalilla maaperällä" perheen ulkopuolisen kanssa.
En missään nimessä tulisi suomeen. Pitäisi silloin olla asiat todella huonosti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
Mä tekisin valinnan lasten hyvinvointia ajatellen. Vastentahtoa muuttaminen tossa iässä voi tuoda murheita tullessaan.