Kotini on liian steriili.

Mies on hirveä siivousfriikki.

Jos jotain jä minulta pöydälle tai muualle , vaikka lautanen , kuulen siitä välittömästi. Mies kuitenkin jättää myös välillä  esim juuri astioita lojumaan, mutta niitä ei sitten korjatakaan.  Nytkin ovat olohuoneessa lojuneet lautaset pitkin viikkoa. En ole koskenut niihin tikullakaan,

Yritän korjata koko ajan tavaroitani, mutta työ vain lisääntyy lisääntymistään. Olen nyt jo luopunut suuresta osasta vaatteitani , mutta en ymmärrä mistä tavara vain kertyy.

En saa miestä korjaamaan millään omia tavaroitaan . Kumpikaan ei jätä paljoa kuljeksimaan , mutt jos olen unohtanut vaihtaa esim. wc paperin, on hylsy sängyssäni.

Aina se olen jotenkin minä, joka ei kuulemma vaihda sitä.

Kerran näin, että se oli lopussa , ja katsoin mitä käy, niin tyhjä rulla seisoi kylpyhuoneessa vaikka roskis oli vieressä. En saa miestä opetettua, että se tulee laittaa roskiin. Tässäkin tapauksessa vastaus oli, että minun olisi kuulunut se vaihtaa!

Myös kaverit ovat huomauttaneet, että liian paljon tavaraa esillä. En ymmärrä mistä voisin vähentää. Ei ole kuin joitain muistoesineitä esillä, ei siis mitään  kymmeniä edes. vaatekaappinikin on lähes tyhjä, vaikka esim. äitinikin sanoo, että liian paljon vaatteita minulla. Vein käyttämättömät vaatteet keräykseen ja jäljelle jäi ehkä n. 15  paitaa, ne on siis liian paljon.

Minulla on n. 5 kenkäparit ja se on miehen mielestä liikaa. Sanoin kerran, että joillan voi olla monia kymmeniä, että tämä ei ole liikaa.

 Tuntuu, etten voi mitään laskea mihinkään, kun kaikki on aina jonkun tiellä.Tuntuu kurjalta elää kodissa, jossa ei voi käyttää tarvitsemiaan esineitä.

Yritän kyllä korjata kaiken esim tiskipöydältä, mutta mies latoo siihen lisää kun saan sen puhtaaksi .

En jaksa enää päivästä päivään korjata toisen jättämiä tavaroita. Olen yrittänyt muuttaa omat tapani ja laitan siis tiskit esim suoraan koneeseen, mutta kun toinen osapuoli ei halua muuttua myös.