Jotta hyväksyisitte lapseni mahdollisen agressiivisen käytöksen

" Meidän pojalla on vähän vaikee päivä" - tyylinen selitys tuntuisi välinpitämättömän vanhemman selitykseltä. Toivoisin mahd. diagnoosin joka linkittäisi syyn käytökseen. Toisaalta ymmärrän, että kaikille ei ole helppo diagnooseja kertoa. Asiat kun tuppaavat leviämään.

hyvä että kertoisit suoraan että lapsellasi on joku diagnoosi. Samalla voisit myös kertoa, miten tulisi toimia jos lapsesi löisi minun lastani.

No joo, huono vitsi. Mutta eiköhän se olis sulle ja ennen kaikkea lapselle aika rassaavaa, koko ajan toistella sitä lapsen diagnoosia ja selitellä hänen käytöstään. Ja antaako muuten edes se diagnoosi lapselle " vapauden" toimia agressiivisesti? Mietin vain, että hyväksytkö itse lapsesi huonon käytöksen sen takia, että hänellä on diagnoosi?? Ei hyvä..

Täytynee katsoa tilanteittain miten asian esille ottaa...



Erityislapseni sai hepulin kun toinen lapsi " vei" kerhossa lelun häneltä. (Oli pitänyt sitä vieressä koko ajan) Tämä toisen lapsen äiti oli sitä mieltä että ne ovat yhteisiä leluja eikä lapseni suuttumus edes ollut ok. (yllätys minulle; lapseni ei käynyt kimppuun)

En kyllä ottanut kantaa kun lapseni sanoi tätä toista äiti tyhmäksi... (Oltiin kerrankin samaa mieltä)



Ne äidit kenelle asiasta olen puhunut, ovat olleet todella ymmärtäväisiä, eivätkä puutu ihan joka asiaan lapseni kohdalla, mihin ehkä muuten tarttuisivat.



Toki myöskin olen kertonut että lapseni tekemisiin saa ja mieluiten pitääkin puuttua jos tarve vaatii.

Minä en todellakaan antaisi lasteni haukkua ketään " äitiä tyhmäksi" (kuten itse kerroit).

Yritin selittää että mun lapsi nyt on pitänyt sitä lelua koko ajan " omanaan" . Ei, se ei riitä, kun " meidän lapsen mielestä nää on kaikki yhteisiä..." Ja jatkaen... Mun lapsi käyttäytyy huonosti.



Lapsi kuunteli tätä, välillä mentiin pois ja sitten takaisin kun tää " huonokäytöksinenkin" SAA tulla kun toisen äiti lupaa...

No se sama jäkätys alkoi ja mun lapsi sanoi :" täti sä oot tyhmä" .

Minä näin siinä vaiheessa punaista(sinistä, mustaa, violettia) ja olin todellakin samaa mieltä kuin lapseni.

Oisko mun pitäny

a) Hakata se toisen muksun äiti

B) Pyytää anteeksi ja pakottaa lapsi pyytämään

C) Jatkaa leikkejä ja käskeä ne muualle

d) LAITTAA SE DIAGNOOSI OTSAAN KIINNI?

mahdollisimman avoimesti. Vanhemmilla on niin paljon näkemyseroja siitä mitä saa ja mitä ei, että terve järki ei aina tunnu riittävän.



Just yhtenä päivänä päiväkodista lähtiessä lapseni sanoi oikein kovalla äänellä, että yhden lapsen isä on ihan tyhmä, kun se ei ikinä komenna sen lasta. (Tuo tyttö oli just laskenut tahallaan päiväkodin ulkopuolella mäessä mun pojan päälle) Olin itse kiinnittänyt ihan samaan huomiota monena päivänä, enkä oikein osannut muuta, kuin sanoa lapselle, että eri kodeissa on eri säännöt ja siksi lapset saa tehdä eri asioita silloin kun ovat vanhempiensa kanssa. Päiväkodissa sen sijaan on kaikilla yhteiset säännöt.



Tässä tapauksessa tyttö on härnännyt monena päivänä ja isä on seissyt tumput suorana vieressä hymyillen. Mua se hymyily ärsyttää niin paljon, etten oikeesti osaa tehdä yhtään mitään järkevää ja oon sit vaan jutellut poikani kanssa, että on se minustakin vähän outoa, kun ei se komenna.