Ei olla käyty kertaakaan ulkomailla lasten kanssa.

Mikäs siinä, kaikki tekee tavallaan. Oletko itse käynyt ulkomailla?

Minä kävin ekan kerran ulkomailla (jos nyt ei ruotsinristeilyä lasketa) 14-vuotiaana. Ei ollut rahaa, olisin kyllä halunnut päästä joskus aiemminkin! Me ollaan perheenä reissattu aika paljon kun sain lapsen nuorena. Ei se kyllä mitenkään outoa ole jos ei reissaa. Tekee sellaisia omannäköisiä ratkaisuja eiks niin!

Miksi sitten haet täältä hyväksyntää? Jokainen tyylillään, eikö?

Pentuna oli aika rankkaa olla köyhän perheen kakara pienellä paikkakunnalla jossa kaikki muut lapset tulivat varakkaammists perheistä. Oli mukava jokaisen loman jälkeen kuulla listausta kaikkien muiden lomamatkoista kun itse pysyi visusti kotona. Ja kuinka vaikeaa olikaan kirjoittaa ne ikuiset "mitä tein viime kesänä"-tarinat, kun niiden ainoa sisältö oli "keräsin marjoja".
Teillä ei vielä ole vaaraa lasten katkeroittamisesta tällä tavalla. Mutta koettakaa ottaa huomioon tämäkin seikka lasten tullessa kouluikään.

kannattaa kerran käydä jos ei rahasta ole kiinni. Voi avartaa näkemyksiä asioista..

En minäkään lapsena koskaan käynyt ulkomailla koska vanhemmilla ei ollut varaa viedä. Heidän päätöksensä oli tehdä paljon lapsia vaikka oikeasti siihen ei ollut varaa.

Omat lapseni pääsevät kerran vuodessa jonnekkin ulkomaille. Ja lisäksi reissataan kotimaassa.

Ei mekään olla käyty lasten kanssa (6- ja 8-vuotiaat) koskaan ulkomailla, eikä kyllä itsekään lasten syntymän jälkeen. Nyt suunnitellaan parin vuoden päästä kesälle ulkomaanreissua ja siihen säästetään.

2 kertaa ollaan Ruotsissa käyty mutta ei sen enempää meidän 6v poikamme ole ulkomailla käynyt.t.ammattivalittaja

Meidän perheessä satsattiin matkailuun ja oihisteltiin kaikesta muusta. Sama on siirtynyt omaan perheeseeni, teemme 2-3 ulkomaan matkaa vuosittain + parit Tallinnan reissut ja molempien vanhempien työmatkat. Sopii meille, mutta jokainen perhe tehköön asiat omalla tyylillään ja sen mukaan, mitä itse kokee tärkeäksi.

Meillä on yksi muksu käynyt harrastusmatkalla Espanjassa, toinen Tallinnassa mummin kanssa, kaksi nuorempaa vain ruotsinristeilyllä kuten vanhemmatkin. Ja rahasta todellakin on kiinni,  muuten oltaisiin matkustettu maailman ympäri. No mutta kunhan nykyisin päälle painavat velat ja velvoitteet on maksettu niin alkaa säästäminen matkailuun. Nyt on viimeinen vuosi tultu niin pienillä tuloilla toimeen että seuraava vuosi saadaakin samalla kaavalla ainakin yksi koko perheen matka säästettyä kun on vähemmän laskuja. Itse en ymmärrä ihmisiä jotka ei ole kiinnostunut matkustamaan, mm. siskoni on tällainen. Mutta sama se minulle on.

[quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 11:08"]

Pentuna oli aika rankkaa olla köyhän perheen kakara pienellä paikkakunnalla jossa kaikki muut lapset tulivat varakkaammists perheistä. Oli mukava jokaisen loman jälkeen kuulla listausta kaikkien muiden lomamatkoista kun itse pysyi visusti kotona. Ja kuinka vaikeaa olikaan kirjoittaa ne ikuiset "mitä tein viime kesänä"-tarinat, kun niiden ainoa sisältö oli "keräsin marjoja". Teillä ei vielä ole vaaraa lasten katkeroittamisesta tällä tavalla. Mutta koettakaa ottaa huomioon tämäkin seikka lasten tullessa kouluikään.

[/quote]Mulla oli sama tilanne, tosin 70 ja 80-luvun alkupuolella, milloin kävin koulua, niin paljon matkustettu muutenkaan, eli ei sitä osannut kaivata sellaista mitä ei tiennyt. Nyt on tietysti ihan eri asia, vaikka monilla ei vieläkään ole varaa matkustaa vaikka kuinka haluaisivat.

Jaa? No ette sitten ole. 

Eihän lomaa tee kivaksi ulkomaa tai puuhaparkki, vaan se, millaisia elämyksiä lomalla saa. Talvella - noin joka toinen vuosi, ollaan 5-henkinen perhe - on ihanaa mennä jonnekin, jossa on valoa ja lämpöä. Kesällä ollaan tiiviisti Suomessa, mökillä, kalastetaan, uidaan, retkeillään, seurustellaan kesänaapureiden kanssa. Laspsille (vanhin 14) näyttää kelpaavan loistavasti. 

[quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 11:23"]

[quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 11:08"]

Pentuna oli aika rankkaa olla köyhän perheen kakara pienellä paikkakunnalla jossa kaikki muut lapset tulivat varakkaammists perheistä. Oli mukava jokaisen loman jälkeen kuulla listausta kaikkien muiden lomamatkoista kun itse pysyi visusti kotona. Ja kuinka vaikeaa olikaan kirjoittaa ne ikuiset "mitä tein viime kesänä"-tarinat, kun niiden ainoa sisältö oli "keräsin marjoja". Teillä ei vielä ole vaaraa lasten katkeroittamisesta tällä tavalla. Mutta koettakaa ottaa huomioon tämäkin seikka lasten tullessa kouluikään.

[/quote]Mulla oli sama tilanne, tosin 70 ja 80-luvun alkupuolella, milloin kävin koulua, niin paljon matkustettu muutenkaan, eli ei sitä osannut kaivata sellaista mitä ei tiennyt. Nyt on tietysti ihan eri asia, vaikka monilla ei vieläkään ole varaa matkustaa vaikka kuinka haluaisivat.

[/quote]Piti vielä lisätä että vaikka matkustin ulkomaille ensimmäisen kerran 18-vuotiaana, olen sen jälkeen asunut vuosia muutamassa eri maassa. Eli ei se koskaan ole liian myöhäistä. 

Ei mekään, ja vanhin on 7v.
En myös itse ole ikinä käynyt naapurimaitamme kauempana. Ei vaan ole varaa, ei edes halvimpaan reissuun usean vuoden säästämisen jälkeen, ihan joka euro tarvitaan elämiseen täällä. Tai siis valintakysymys se on tietty, minä valitsin mieluummin oman pihan ja kasvattaa itse lapseni kotona eskari-ikään saakka.

[quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 11:08"]

Pentuna oli aika rankkaa olla köyhän perheen kakara pienellä paikkakunnalla jossa kaikki muut lapset tulivat varakkaammists perheistä. Oli mukava jokaisen loman jälkeen kuulla listausta kaikkien muiden lomamatkoista kun itse pysyi visusti kotona. Ja kuinka vaikeaa olikaan kirjoittaa ne ikuiset "mitä tein viime kesänä"-tarinat, kun niiden ainoa sisältö oli "keräsin marjoja". Teillä ei vielä ole vaaraa lasten katkeroittamisesta tällä tavalla. Mutta koettakaa ottaa huomioon tämäkin seikka lasten tullessa kouluikään.

[/quote]

Missä tällainen pieni paikkakunta on, jossa kaikki ovat niin rikkaita? Kauniainen?

Ehkä kyse kohdallasi on jostain muusta osattomuuden tunteesta, jos olet jatkuvasti tuntenut itsesi huonommaksi kuin muut. 

Ulkomaanmatkailu ei tee ketään paremmaksi ihmiseksi, jo lapsikin sen ymmärtää. Ja nyt ei oma lehmä ojassa. Lapseni ovat matkailleet paljon. Kylläkin enemmän isovanhempien ja kummien kanssa kuin oman perheen, mutta kuitenkin. 

Ei mekään olla käyty, mutta mitä siitä. Nuorempana on reissattu ja asuttu miehen kanssa molemmat ulkomailla, nuoret ehtii sitten aikanaan jos haluavat. Meillä on iso perhe ja paljon kotieläimiä ja lemmikkejä ja vietetään aikaa harrastusten parissa, retkeillen ja kotimaassa on matkusteltu mielenkiinnon kohteiden mukaan.

Meidän perhe ei käynnyt koskaan ulkomailla kun olin nuori. Menin itse vasta sitten ekaa kertaa ulkomaille parikymppisenä, eikä tuo mitenkään häirinnyt. Äitini on parin viikon päästä menossa ekaa kertaa ulkomailla ja hänellä on ikää 60-vuotta.

[quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 11:28"]

[quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 11:08"]

Pentuna oli aika rankkaa olla köyhän perheen kakara pienellä paikkakunnalla jossa kaikki muut lapset tulivat varakkaammists perheistä. Oli mukava jokaisen loman jälkeen kuulla listausta kaikkien muiden lomamatkoista kun itse pysyi visusti kotona. Ja kuinka vaikeaa olikaan kirjoittaa ne ikuiset "mitä tein viime kesänä"-tarinat, kun niiden ainoa sisältö oli "keräsin marjoja". Teillä ei vielä ole vaaraa lasten katkeroittamisesta tällä tavalla. Mutta koettakaa ottaa huomioon tämäkin seikka lasten tullessa kouluikään.

[/quote]

Missä tällainen pieni paikkakunta on, jossa kaikki ovat niin rikkaita? Kauniainen?

Ehkä kyse kohdallasi on jostain muusta osattomuuden tunteesta, jos olet jatkuvasti tuntenut itsesi huonommaksi kuin muut. 

Ulkomaanmatkailu ei tee ketään paremmaksi ihmiseksi, jo lapsikin sen ymmärtää. Ja nyt ei oma lehmä ojassa. Lapseni ovat matkailleet paljon. Kylläkin enemmän isovanhempien ja kummien kanssa kuin oman perheen, mutta kuitenkin. 

[/quote]

Jep, kertoo huonosta itsetunnosta tuollainen vertailu muihin. Ja se, ettei omassa kesässään mitään hyvää löydä muille jaettavaksi. 

Sinänsä kyllä vastusta näitä "kirjoita kesänvietostasi" -tehtäväantoja. Se on jokaisen oma asia, miten on kesä mennyt. Ei kuulu opettajalle. Lapsi hätäpäissään tietysti kirjoittaa, mitä pystyy, koska koulu... Tyydyttää lähinnä opettajien uteliaisuutta kotitaustaa kohtaan. 

Ei mekään olla käyty kertaakaan ulkomailla, lapset 12-v, 9-v, 4-v. Ei ole varaa.

Jos ei rahasta ole kiinni niin kyllä kannattaisi lastenkin nähdä maailmaa kotinurkkien ulkopuoleltakin. Avartaa oikeasti  maailmankatsomusta. Itse en lapsena koskaan päässyt minnekään, ja olenkin sitten aikuisena ottanut sitä vahinkoa kovasti takaisin. Nyt kun itselläni on lapsi niin haluan hänelle tarjota mahdollisimman paljon myös matkustelua. Siksi emme hankikaan kuin korkeintaan kaksi lasta että on varaa myös myöhemmin reissata koko perheen kanssa.