Mitä anteeksipyyntö sinulle merkitsee?
Jos sinulla on ollut jotain kränää tai riidantapaista jonku ihmisen kanssa, tai joku on ollut sinulle töykeä ja hän pyytää anteeksi, niin pystytkö aloittamaan puhtaalta pöydältä sen jälkeen? Vai vaikuttaako vielä jatkossa jotenkin jos hän muuttaa käyttäytymistään parempaan suuntaan?
Kommentit (12)
Kyllä teko aina arvet jättää mutta täytyy ylikin päästä, riippuu tietysti teosta
Tyhjää sanahelinää, vain teoilla on merkitystä.
Jos joku käyttäytyy toistuvasti ilkeästi, niin alkaa anteeksipyynnön "teho" heiketä ainakin minun kohdalla. Anteeksipyyntö ei ole mikään oikeutus käyttäytyä aina päin v****a kun sattuu olemaan huono päivä.
Riippuu vähän siitäkin miten vahvasti satutettu olen pystynkö jatkamaan niin kuin juuri mitään ei olisi tapahtunut. En ole kostajatyyppiä, mutta paha loukkaus saattaa rakentaa pysyvän muurin väliin enkä pysty enää päästämään henkisesti lähelleni.
Sen taytyy olla suora kontakti sosiaalisesti. Poyta saa olla aika hyvin pesty.
Kuukausien jalkeen jotkut eivat muuta hairintaansa joten sellaiset menevat eteenpain eika niissa jatketa miltaan poydalta.
Vilpitön anteeksipyyntö merkitsee paljon! Ilman muuta käyttäytyminen sen jälkeen on plussaa. En ole katkera.
Vilpittömästi sanottuna hyvin merkityksellinen sana, ja kyllä olen anteeksiantava ihminen. En käytä sitä sanaa turhaan itsekään, mutta en myöskään säästele sitä, enkä koe sitä häviöksi, jos joudun sitä käyttämään.
Ikävä kyllä, anteeksipyytäminen merkitsee nykyään minulle sitä että pyytäjä saa toistaa samaa paskaa minua kohtaan, annoinhan edellisenkin kerran anteeksi niin pitää jatkossakin antaa. Eikä ollut edes uskovaisesta perheestä vaan ihan tavallinen tapaev.lut.
En anna anteeksi, en vain enää pysty siihen. Annan kyllä mahdollisuuden mutta jos ei osaa muuttua niin heivaan pois elämästäni. Tunnen itseni sen verran hyvin että tiedän ettei psyykkeeni kestä ja silloin tulee rumaa jälkeä. Pystyn kyllä unohtamaan vanhat, helpostikin, mutta sen toisen osapuolen on huolehdittava siitä että ei itse muistuta minua omasta paskamaisesta käytöksestään.
Tottakai lähtökohta on se, että minun pitää antaa anteeksi ja aloittaa puhtaalta pöydältä, mutta koska itse olen vajavainen ihminen, niin en siihen aina automaattisesti kykene. Ei auta kuin pyytää Jumalalta voimia ja halua antaa anteeksi. Itse pitää nöyrtyä, jotta kykenee antamaan anteeksi. Kun toista ihmistä katsoo Kristuksen sovitustyön läpi, on vaikea olla antamatta anteeksi.
Mä en pidä anteeksipyyntöä kovin suuressa arvossa. Se ei muuta tapahtunutta, eikä mennyt luottamus palaudu helpolla (tai jossain tapauksissa ikinä). Jos tietää tehneensä väärin niin miksi teki niin alunperinkin? Ärsyttää myös se, miten joskus anteeksipyynnöllä siirretään "syyllisyys" toisen niskaan.
[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 20:02"]
Mä en pidä anteeksipyyntöä kovin suuressa arvossa. Se ei muuta tapahtunutta, eikä mennyt luottamus palaudu helpolla (tai jossain tapauksissa ikinä). Jos tietää tehneensä väärin niin miksi teki niin alunperinkin? Ärsyttää myös se, miten joskus anteeksipyynnöllä siirretään "syyllisyys" toisen niskaan.
[/quote]
Ehkä olet ymmärtänyt anteeksipyynnön väärin. Kaikki ihmiset joka tapauksessa tekevät joskus väärin. Anteeksipyynnöllä ihminen haluaa osoittaa katumusta ja sitä, että hänen tekemänsä teko oli väärin. Vaihtoehto on se, ettei osoita katumusta. Se on minusta vielä huonompi juttu.
Tietenkään ei alunperin pitäisi tehdä sitä väärää tekoa, eikä tehtyä väärää tekoa saa tekemättömäksi, mutta anteeksipyyntö on yksi yritys korjata rikkimennyttä. Aina korjaminen ei onnistu, mutta joskus onnistuu. Joskus anteeksipyyntö ja nöyrtyminen voi olla jopa ovi johonkin uuteen. Jos ei suhtaudu kyynisesti anteeksipyytäjään ja anteeksipyyntöön, voi ajatella, että antaa ihmiselle uuden mahdollisuuden. Tuo ihminen voi mokansa kautta nähdä, että hänen kannattaa jatkossa käyttäytyä paremmin ja arvostaa sinua, jotta hän ei menetä jotain tärkeää.
[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 20:02"]
Mä en pidä anteeksipyyntöä kovin suuressa arvossa. Se ei muuta tapahtunutta, eikä mennyt luottamus palaudu helpolla (tai jossain tapauksissa ikinä). Jos tietää tehneensä väärin niin miksi teki niin alunperinkin? Ärsyttää myös se, miten joskus anteeksipyynnöllä siirretään "syyllisyys" toisen niskaan.
[/quote]
Kannattaa varmaan muuttaa omaa asennettaan vähän. Luulisi että on elämä aika raskasta ja kurjaa tuolla asenteella.