Voisitko seurustella tappajan kanssa? Sain tietää
että miesystäväni on nuoruudessaan ja huumesotkuissaan tappanut ihmisen. Ja istunut siitä jokusen vuoden. Aikaa tästä kaikesta jo yli 10v. Me on seurusteltu pari vuotta, on salannu asian minulta. Tuttavansa kännissä lipsautti ja sitten mies tunnusti asian todeksi vaikken voinu uskoa. Voin todella pahoin ja nyt suhde vaakalaudalla. Pahempi juttu on se, että oon jo raskaana ko. tyypille. Ahdistaa ihan kamalasti.
Kommentit (56)
En luottaisi tällaiseen ihmiseen. Sekin, että jättää kertomatta tuollaista ennen perheen perustamista kertoo epärehellisyydestä. Huumeista voi päästä eroon ja muuttua "eri ihmiseksi", tappaminen on taas asia, joka kertoo aggressiivisesta luonteesta ja lyhyestä pinnasta - edes kaikki narkkarit ei kykene tappamaan! Se voi napsahtaa milloin vaan...
Voisin, seurustelenkin. Hällä on hyvin väkivaltainen tausta.
En todellakaan voisi, etenkään sen takia, että edellinen parisuhteeni päättyi siihen että puolisoni tapettiin.
Jos huumeet on taakse jäänyttä elämää...kuitenkin 10v asiasta...luultavasti on toisenlainen ihminen nyt? Vastuuntoinen? Ei väkivaltainen? Käy töissä? Varmaan katuu tuota asiaa koska ei ole pystynyt sulle kertoa. Luultavasti jatkaisin itse suhdetta. Monet nykyiset asiat varmaan painaa vaa'assa enempi kuin menneisyys .... ?
en voisi
hankkiudu ukosta eroon pikaisesti
En voisi ex narkkarin kanssa enkä varsinkaan tappajan.
En uskaltaisi. Sen sijaan en sinuna puhuisi eroaikeista yhtään mitään, vaan muuttaisin vähin äänin ja nopeasti vaikka vanhempieni luokse ja vaihtaisin puhelinnumeroa. Sen jälkeen kirjoittaisin miehelle kirjeen, jossa kerrot vaikka rakastuneesi toiseen ja haluavani ensin pistää tämän suhteen poikki. Sen jälkeen PISTE. Et voi vielä edes aavistaa, kuinka kilttikin aviomies voi käyttäytyä väsyneenä, vauvan valvottaessa öisin non-stop.
Itse seurustelin aikoinaan kauan sitten tyypin kanssa, joka oli yrittänyt tappaa toisen huumehöyryissään nuorena. Mies oli siitä muuttunut, jättänyt huumausaineet, lopettanut kaikki muutkin hölmöilyt, hommannut itselleen pysyvän työpaikan. Suhde kaatui kuitenkin siihen, että en kyennyt luottamaan ja uskomaan häneen tarpeeksi, aina pelkäsin että jos hän sortuu uudelleen huumeisiin tai tekee jotain järjetöntä. Tosin ei hän koskaan sortunut, nyt 20 vuotta myöhemmin on edelleen kunnon kansalainen. Mutta vaikeaa se toiseen uskominen on, jos taustat ovat pahat. Vaikka osa ihmisistä voi muuttua paremmaksi, erityisesti jos pahuudet on tehty hyvin nuorena, niin onhan se menneisyys melkoinen taakka.
Itse joudut nyt vain miettimään, luuletko tuntevasi miehesi riittävän hyvin vai onko uskosi koetuksella. Jos et kykene hyväksymään toisen menneisyyttä, niin ei teillä ole tulevaisuuttakaan. Aikaahan tuollaisen asian käsitteleminen tietysti vie, eikä ole hyvä juttu että ukkosi on yrittänyt asian salata. Siinä voi tulla mieleen sellaisia, että mitähän muuta on jättänyt kertomatta...
en, pelkäisin miestä koska napsahtais uudelleen
Joo en suosittele että sanot ihastunees toiseen, tiedä miten napsahtaa siitä. Ja joo totta kai ihminen voi muuttua mutta olisin huolissaan siitä miksei mies asiasta voi puhua edes vaimolleen/lapsen äidille,ottaisin merkkinä siitä ettei välttämättä ole muuttunut
Kauanko istui? Taitaa kivan lyhyitä olla tuomiot -,-
En. En ottaisi riskiä, että sekoaa uudelleen. Huono merkki myös, ettei ole itse kertonut vaikka on oltu noin kauan yhdessä.
Ongelmana on sekin, että jos päätyy huonojen ihmisten seuraan, kunnon ihmiset alkavat vältellä. Ennen kuin huomaakaan, kuuluu itsekin huonoihin ihmisiin.
Huh huh.. En todellakaan voisi. Olisi koko ajan pieni pelko siitä, että mies tappaisi minut tai lapsemme.. Kauhea ajatus.
Voisin seurustella itsepuolustustappajan kanssa, jos oli hyväksyttävä motiivi, mutta en kännitappajan kanssa.
Jos sodassa ihmisiä tappanut lasketaan tappajaksi, niin totta vitussa! Velvollisuuksistaan huolehtimattomat isänmaanpetturit ym. hipit eivät toisaalta olisi lainkaan miellyttävää seuraa!
Riippuu vähän siitä kenet ja miksi on tappanut. Jos yhtäkkiä on vain päättänyt tappaa jonkun, en jäisi suhteeseen. Jos taas on ollut "hyvä syy", jäisin, jos mies on nykyyän irti huumeista ja kunnon kansalainen.
Huumehörhö JA tappaja? Kysytkö tosissasi? Juoksisin karkuun enkä perään katsoisi.
Normaalin ja terveen ihmisen itsesuojeluvaisto käskisi juosta karkuun. Sinuna muuttaisin lapsen kanssa eri paikkakunnalle, jossa miestä ei tunneta.
Mieti minkälaisen lapsuuden lapsesi saa, jos olet suhteessa lapsen isään joka on tappaja. Muiden lasten vanhemmat eivät anna leikkiä hänen kanssaan, eivät kutsu kylään eivätkä synttäreille. Isossakin kaupungissa jutut kiertävät.