Äiti pyörätuolissa
Olen kahden alle kouluikäisen äiti ja jouduin vastikään pyörätuoliin. Liikkuessani lasteni kanssa yksin vaikkapa kaupassa kohtaan paljon tuijottelua muilta ihmisiltä. Yksin liikkuessa katseita ei tule, joten tämä ei ole vaan minun ajatukseni asiasta. Mitä ihmiset ajattelevat katsoessaan turhankin pitkään minua ja lapsiani? Siis niin että päät kääntyvät ja osa porukasta vaikuttaa olevan vähintäänkin kummissaan näkemästään.
Itselläni ei niin väliä, senkus tuijottavat, mutta olenkin nyt jäänyt miettimään miten katseet vaikuttavat lapsiini. En halua, että he joutuvat vaikkapa häpeämään minua, ainakaan sen vuoksi että istun pyörätuolissa.
Kommentit (15)
Voihan katse olla ihailevakin. Minä saatan katsoa ja mietin
- onko tuo ollut pyörätuolissa jo ennen lapsia
- millainen on mies, joka on pyörätuolissa olevan naisen kanssa (kaikki miehet eivät olisi, eivätkä kaikki naisetkaan
- pärjääkö se yksin kotitöiden ja lasten kanssa vai saako jotain apua
Mietteeni ovat puhdasta uteliaisuutta, eikä niigin liity arvolatausta suuntaan tai toiseen.
En ole ikinä nähnyt pyörätuolissa olevaa lasten äitiä, mutta minä ainakin katsoisin vain ihailevasti.
Älä piittaa ihmisten katseista. Eivät ne sinua tai lapsiasi vahingoita. Tsemppiä!
T. Viiden lapsen äiti, joka myös käyttää pyörätuolia/ sähkömopoa
[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 17:35"]
Voihan katse olla ihailevakin. Minä saatan katsoa ja mietin - onko tuo ollut pyörätuolissa jo ennen lapsia - millainen on mies, joka on pyörätuolissa olevan naisen kanssa (kaikki miehet eivät olisi, eivätkä kaikki naisetkaan - pärjääkö se yksin kotitöiden ja lasten kanssa vai saako jotain apua Mietteeni ovat puhdasta uteliaisuutta, eikä niigin liity arvolatausta suuntaan tai toiseen.
[/quote] Miksi sinun sitten pitaa tuijottaa (se on epakohteliasta)? Jatka matkaasi ja mieti niita mietteitasi kaantamatta paata. Onko Suomessa jo paasty sormella osoittamisesta?
[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 18:01"][quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 17:35"]
Voihan katse olla ihailevakin. Minä saatan katsoa ja mietin - onko tuo ollut pyörätuolissa jo ennen lapsia - millainen on mies, joka on pyörätuolissa olevan naisen kanssa (kaikki miehet eivät olisi, eivätkä kaikki naisetkaan - pärjääkö se yksin kotitöiden ja lasten kanssa vai saako jotain apua Mietteeni ovat puhdasta uteliaisuutta, eikä niigin liity arvolatausta suuntaan tai toiseen.
[/quote] Miksi sinun sitten pitaa tuijottaa (se on epakohteliasta)? Jatka matkaasi ja mieti niita mietteitasi kaantamatta paata. Onko Suomessa jo paasty sormella osoittamisesta?
[/quote]
Saatan katsoa myös pitempään esim jos joku on erityisen kaunis tai erityisen tyylikäs tai erityisen mukavan oloinen
[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 18:03"]
[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 18:01"][quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 17:35"] Voihan katse olla ihailevakin. Minä saatan katsoa ja mietin - onko tuo ollut pyörätuolissa jo ennen lapsia - millainen on mies, joka on pyörätuolissa olevan naisen kanssa (kaikki miehet eivät olisi, eivätkä kaikki naisetkaan - pärjääkö se yksin kotitöiden ja lasten kanssa vai saako jotain apua Mietteeni ovat puhdasta uteliaisuutta, eikä niigin liity arvolatausta suuntaan tai toiseen. [/quote] Miksi sinun sitten pitaa tuijottaa (se on epakohteliasta)? Jatka matkaasi ja mieti niita mietteitasi kaantamatta paata. Onko Suomessa jo paasty sormella osoittamisesta? [/quote] Saatan katsoa myös pitempään esim jos joku on erityisen kaunis tai erityisen tyylikäs tai erityisen mukavan oloinen
[/quote] Mutta et ole nakevinasi naapuria jota pitaisi tervehtia?
[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 18:01"]
Miksi sinun sitten pitaa tuijottaa (se on epakohteliasta)? Jatka matkaasi ja mieti niita mietteitasi kaantamatta paata. Onko Suomessa jo paasty sormella osoittamisesta?
[/quote]
Toisaalta vammaiset valittavat usein myös sitä, että ihmiset eivät katso heitä silmiin, vaan kääntävät katseensa muualle. Se seuraa helposti siitä, kun varoo tuijottamasta. Minä yritän välttää tuijottamista, mutta saatan kyllä nopeasti yrittää katsoa, tarvitsiko pyörätuolilla liikkuva jotain apua, varsinkin silloin, jos näen hänen liikkuvan pienten lasten kanssa.
Älä huoli, jos teillä on hyvä rakastava perhe niin ei ne lapset sinua häpeä. Toki tietyssä iässä se voi olla melkein normaalia, vanhempien häpeäminen mutta itselläni vanhemman sairaus toimi jopa niin että kun teininä tuli joskus häpeän tunne, tuli samantien isompi häpeä siitä että häpeäisin äitiäni. Solidaarisuuden tunne oli jo silloin vahva ja äitiäni ja lapsuuttani en vaihtaisi ikinä pois!
Minä nyt ainakin suoraan sanoen hämmästyisin tuollaista yhdistelmää. Luetteko te lehtiä tänä päivänä lainkaan? Miten uskaltaa lähteä kauppaan pyörätuolilla kahden lapsen alle kouluikäisen kanssa? Mitä kun ne lapset haluavat sieltä vaikka karkkia niin kiukuttelevatko ne lattialla kunnes pyörätuolissa olevan äidin on pakko ostaa lapsille karkki vaikkei olisi karkkipäivä.. sehän on sitten hyvää kasvatusta se. Entä kaikenmaailman hullut ja varkaat, nekin nimittäin käyvät kaupassa ja kun lapset siellä juoksevat hyllyjen välissä tällaisen hullun syliin niin mitä sitten... Tänään viimeksi luin lehdestä, että 17 vuotta sitten siepattu lapsi on löytynyt. Eikö tällainen yhdistelmä oikein houkuta tällaisia sairaita yksilöitä iskemään kiinni? Kaupassa voi tulla vaikka tulipalo, onhan näitä ollut.. Eikö yhteiskunnassa ole mitään tukea tällaisiin tapauksiin? Toisilla on vaan terävempi kynä.
Olen työssäni tottunut erilaisiin ihmisiin ja tiedän että jokaisessa pyörätuolissa istuu ihminen, jopa elävä semmoinen. Usein syy miksi joku on pyörätuolissa on jossain muualla kuin suuri osa ihmisistä luulee. Kuten tämänkin ketjun aloittaja,pyörätuolissa istuu normaali ihminen jolla liikuntakyky jostain syystä heikentynyt. Itse varmaankin katsoisin kyllä äitiä ja lasta, mutta en pahalla. Varmaankin jäisin miettimään ihailevasti. Ihmiset tekevät paljon ajattelemattomuuttaan, varmasti jotkut eivät ymmärräkään kuinka hassuilta näyttävät tuijottaessaan äitiä joka kaikista vaikeuksista huolimatta on liikkeellä lastensa kanssa. Tsemppiä äidille ja lapsille.
[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 18:53"]
Minä nyt ainakin suoraan sanoen hämmästyisin tuollaista yhdistelmää. Luetteko te lehtiä tänä päivänä lainkaan? Miten uskaltaa lähteä kauppaan pyörätuolilla kahden lapsen alle kouluikäisen kanssa? Mitä kun ne lapset haluavat sieltä vaikka karkkia niin kiukuttelevatko ne lattialla kunnes pyörätuolissa olevan äidin on pakko ostaa lapsille karkki vaikkei olisi karkkipäivä.. sehän on sitten hyvää kasvatusta se. Entä kaikenmaailman hullut ja varkaat, nekin nimittäin käyvät kaupassa ja kun lapset siellä juoksevat hyllyjen välissä tällaisen hullun syliin niin mitä sitten... Tänään viimeksi luin lehdestä, että 17 vuotta sitten siepattu lapsi on löytynyt. Eikö tällainen yhdistelmä oikein houkuta tällaisia sairaita yksilöitä iskemään kiinni? Kaupassa voi tulla vaikka tulipalo, onhan näitä ollut.. Eikö yhteiskunnassa ole mitään tukea tällaisiin tapauksiin? Toisilla on vaan terävempi kynä.
[/quote] On sellaisiakin vanhempia jotka ovat osanneet kasvattaa lapsensa niin etta he tietavat miten missakin tilanteessa kayttaydytaan. Voivat ylpeina olla aidilleen avuksi noppimassa tavaroita hyllysta ja nain tuntevat itsensa tarpeellisiksi eika tarvitse kiereskella kaytavilla kiljumassa.
Meillä taas on KAKSI lasta pyörätuoleissa ja se herättää uteliaisuutta aina ja kaikkialla. Ymmärrän sen ihan hyvin: ovat hauska näky, kun liikkuvat vauhdikkaasti ja ovat aina niin hyväntuulisiakin, että päät kääntyvä naurun takia. Joku saattaa pohtia sitäkin miten kaksi samanikäistä lasta tarvitsee pyörätuolia, mitä heille on tapahtunut. Erittäin inhimillistä. Ei se katsominen ole pahantahtoista!
Kerran yksi pyörätuolissa oleva tyttö sanoi minulle että ei tykkää harmaista löysistä collegehousuistani joista itse pidän paljon
Itsekin katsoisin todennäköisesti ihailevasti; kävisin luultavasti päässäni läpi sitä miten nostan hattua äidille, joka on pyörätuolissa; joskus tuntuu vaikealta ihan jalankin toimia lapsen kanssa.
Tarvitsetko kauppa seuraa?
-Mies 30 vantaa