Lue keskustelun säännöt.
Exä pyörii mielessä. Puhukaa mulle järkeä!
28.02.2015 |
Tästä on jo useampi vuosi, kun seurustelin tämän miehen kanssa. Hän oli eronnut noin vuotta aiemmin, ja tuntui olevan ristiriitaisin tuntein meidän suhteessa. Välillä oli niin rakastunut, mutta sitten kuitenkin määritteli tarkoin esim. milloin hänelle sopi tavata, ja minä sain tyytyä näihin harvoihin tapaamisiin. Tästä alkoi tietenkin tulla kitkaa välillemme, eikä suhde kestänyt kuin muutaman kuukauden. Tilanne kärjistyi siihen, että haukuimme toisemme pystyyn, ja koko mies otti päähän sen verran, ettei ero lopulta edes itkettänyt. Ja kyllä, olemme reilusti yli kolmekymppisiä.
Nyt olen joutunut miehen kanssa tekemisiin muuta kautta aina toisinaan, ja huomaan ajattelevani häntä päivittäin. En ole tällä hetkellä parisuhteessa. Järki sanoo, että pitäisi unohtaa, mutta jotenkin hän kiehtoo. Puhukaa minulle järkeä! En ilkeä keskustella asiasta kenenkään kanssa.
Kommentit (6)
Laita se mielessä pyörimisen sijaan tekemään pari kuperkeikkaa ja voltti, eiköhän se lennä ajatuksista aika pian.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten hän nyt olisi erilainen kuin silloin? Olethan itsekin varmaan suht samanlainen. Eivät ihmiset muutu.
Älä nyt elä oman pääsi sisällä vaan mieti miten mies suhtautuu sinuun.
Ellei ole yhtään kiinnostunut, unohda.
Jos mies lähestyy sinua muuten kuin kaverina tai kohteliaisuudesta, sitten aloita uudelta pohjalta tapailu hyvin pienein askelin äläkä "tyydy" huonoon kohteluun. Olisi myös hyvä saada mieheltä tässä tapauksessa selitys ja jopa anteeksipyyntö edellisistä mokista. Ellei sellaisia ala tulla tai eivät ole uskottavia, sitten tiedät, ettei mikään ole muuttunut ja se on bye-bye.
Nyt varo! Olet itse sinkku, mies on sinkku...?? Vaikka mitä merkkejä olisi ilmassa, ex on ex ja menneet on menneitä. Exissä kiehtoo tietysti kaikki tuttu, ja ehkä tässä tapauksessa myös että molemmat on aikuistuneet. SILTI: entinen on entinen ja sinne ei kannata palata.
Mene uutta päin, kevät on kohta täällä!
Joo, juuri tuo on houkutteleva ajatus, että jospa hän olisi erilainen nyt, kun vuosia on kulunut ja varmaan tuota aikuistumistakin on tapahtunut, itselläni ainakin. Mutta tiedän silti, että tuo mitä kirjoitat on totta: menneet on menneitä. Ap
Voin kertoo että monesti se mies on samanlainen loppupeleissä kuitenkin! Itse lukioaikana olin niin ihastunut ja tapailin yhtä tyyppiä silloin. Oli oikea naistennaurattaja lopulta selvisi ja valehteleva moukka. No nyt vuosi sitten tavattiin uudestaan ja ihastuttiin taas päätä pahkaa ja minua vietiin. Suunniteltiin perhettä ja yhteistä tulevaisuutta. Kaikki oli hyvin ja niin rakastuneita. Sitten miehen luonne paljastui samaksi, naistennaurattaja ja valehteleva moukka. Jäänyt kuin sinne lukioajalle.
Että vaikka kuinka tekisi mieli niin en suosittele. Meni meinaan helkkarin kauan päästä yli miehestä nyt toisella kerralla. Olisi pitänyt jättää väliin ja uskoa se että mies ei muutu.