Puhutko ulkonäöltään ulkomaalaiselle oletuksena suomea vai englantia?
Tuli vaan mieleen kun bussissa viereeni tuli ulkomaalainen, tai no musta eli siis jotain muuta syntyperää, niin piti oikein miettiä millä kielellä kerron jääväni pois. En tiedä ymmärsikö mitä sanoin (suomeksi), mutta väistyi ainakin kun keräsin kimpsujani ja kampsujani.
Kommentit (35)
Englantia automaattisesti. Töissä on työkielenä enkku.
Suomea, mutta toistan englanniksi jos hän ei tunnu ymmärtävän.
Suomea. Varsinkin nuoret ovat todennäköisesti syntyneet Suomessa ja puhuvat suomea joka päivä.
Juuri tänään mies kaatui pyörällä pahasti (aasialainen) ja suomeksi kysyin kävikö pahasti. Auttavasta suomen kielestä vastaukseksi vaihdoin lennossa englantiin, kyllä suomeksi huuteli kiitokset huolestani perään.
Mä aloitan aina poikkeuksetta suomella ihan jokaiselle ihmiselle jolle suomessa puhun. Mun mielestä voi olla jopa hieman loukkaavaa tehdä toisin.
Suomea. Yksi etsi oikeaa junaa Pieksämäellä, kysyin tarttetko apua niin ymmärsi sen verran ja sitten pyysi apua englanniksi. Mutta esim. täällä on yhdessä paikassa töissä yksi tosi tumma, joka puhuu Suomea kuten syntyperäinen, eli lienee jopa syntynyt täällä tai tullut ainakin ihan pienennä.
[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 17:35"]
Mä aloitan aina poikkeuksetta suomella ihan jokaiselle ihmiselle jolle suomessa puhun. Mun mielestä voi olla jopa hieman loukkaavaa tehdä toisin.
[/quote]
Joo, se on ärsyttävää.
Suomea. Kun ollaan Suomessa, aloitan aina suomeksi. Jos henkilö ei näytä ymmärtävän, vaihdan sujuvasti englantiin. Jotkut ulkomaalaiset haluavat nimenomaan puhua suomea. Esim. uskoaan tarjoavat mormonit ovat sellaisia. Tosin harvemmin heidän kanssaan juttelen, vaikka ovatkin yleensä tosi mukavia.
Jonkinverra riippuu ulosannista. Suomessa pitkään asuminen aiheuttaa joitakin muutoksia käytökseen kuten ikkunasta ulos tyhjin silmin tuijottamista tms. Samoin pukeutuminen muuttuu. Jos ei siis ole iloinen valokuvaava turisti vyölaukussaan, puhun suomea. Mielestäni se on kohteliaampaa. Itsekin olen multietninen ja suoraan sanottuna ärsyynnyn jos joku alkaa lentokentän ulkopuolella englantia vääntämään. Itse asiassa niin käy todella harvoin, kyllä sen tylsustyneestä naamasta tunnistaa jos on ikänsä tässä loskassa tarponut.
Suomessa tietysti suomea. Jos ei näytä ymmärtävän, kysyn puhuuko mieluumin englantia.
Kerran yks tarjoilija loukkaantui kun sanoin että puhun suomea (oon mamu siis)(ja tarjoilija puhu mulle automaattisesti englantia)
Suomea. Ymmärtää varmasti, jos sanot anteeksi, ja nouset tehdäksesi lähtöä. Tästä minäkin ymmärsin Lissabonissa, vaikken puhu sanaakaan portugalia.
Suomea puhun ehdottomasti aina ja kaikille. Kyllä ne sitten pyörittelee päätään jotka ei ymmärrä.
Suomea. Jos ei ymmärrä, korotan ääntä ja toistan.
[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 17:38"]Jonkinverra riippuu ulosannista. Suomessa pitkään asuminen aiheuttaa joitakin muutoksia käytökseen kuten ikkunasta ulos tyhjin silmin tuijottamista tms. Samoin pukeutuminen muuttuu. Jos ei siis ole iloinen valokuvaava turisti vyölaukussaan, puhun suomea. Mielestäni se on kohteliaampaa. Itsekin olen multietninen ja suoraan sanottuna ärsyynnyn jos joku alkaa lentokentän ulkopuolella englantia vääntämään. Itse asiassa niin käy todella harvoin, kyllä sen tylsustyneestä naamasta tunnistaa jos on ikänsä tässä loskassa tarponut.
[/quote]
Jatkan vielä. Joskus ihan piruuttani jatkan keskustelua englanniksi jos joku tulee pienessä sievässä tankeroenglannilla läppää heittämään. En mä koskaan kauaa kiusaa, mutta kiusa se on pienikin kiusa.
Todistin kerran hassua tilannetta: kyseessä opiskelujen alussa ilmottautuminen pienessä opistossa itä-Suomessa. Jonossa tuli vuoroon selvästi afrikkalaisen näköinen nuori mies. Opettaja äänsi oikein ääliöselvällä kovalla äänellä:" VOT IS JOOR NEIM?" ja tämä vastasi selvällä savolla että " no miehä oon "Möttöse Matti"!" Hänet oli vauvana adoptoitu Suomeen :) Myötähäpeä...
Olen itse Aasiasta Suomeen adoptoitu ja lähes poikkeuksetta tuntemattomat ihmiset puhuvat minulle englantia, vaikka suomi on äidinkieleni enkä osaa sanaakaan sen maan kieltä, missä synnyin. Olen oppinut elämään asian kanssa, mutta välillä meinaa mennä suoraan sanottuna hermot. Vaikka kuinka kertoisin puhuvani suomea äidinkielenäni, niin silti jotkut ihmiset jatkavat englanniksi puhumista. Puhun myös itse automaattisesti suomea tuntemattomille.
Suomea, koska mamuystäväni kertoi ettei pidä siitä että hänelle puhutaan joka paikassa ekana enkkua. Olen oppinut läksyni.
Ruotsia, koska ruotsi on portti kaikkiin kieliin ja kuuluu sivistykseen.