Onko muita joilla ei ole yhtenäistä kaveriporukkaa?
Mulla ei ole, vaan kaikki kaverit ovat sieltä täältä. On lapsuuden kavereita, yläastekavereita, lukiokavereita, yliopistokavereita, duunikavereita, muualta tulleita kavereita... Suuri on joukko, mutta hyvin sekalainen seurakunta, joista vain muutamat tuntevat toisensa ja oikeastaan ketkään eivät ole kavereita keskenään. En ikinä tapaa kavereita porukassa, vaan yleensä kahdenkesken.
Harmittaa, etten tästä syystä saanut koskaan polttareita tai babyshowereita tms. Aika pieni on murhe, kun ystäviä kuitenkin löytyy joka sormelle. Ehkä olen vähän kateelliinen niille, joilla on aina ollut selkeä, turvallinen kaveriporukka. Vaikka en väitä, etteikö semmoisessakin ole huonot puolensa
Kommentit (15)
Mulla oli välillä juuri noin. Nyt ilahduin huomatessani että olen taas löytänyt yhtenäisen kaveriporukan, ja se löytyi ihan pikkulapsiarjesta, lapsiin liittyvistä harrastuksista. Sain juuri kolmannelle lapselleni vauvajuhlat, 9henkilöä oli paikalla, kaikki myös ystäviä keskenään ja oikeasti niitä ihmisiä kenen kanssa jaan arkeni. :)
Ne muutamat irto-ystävät ovat lähes kaikki muuttaneet eri puolelle suomea nykyisin, tai sit muuten vaan ei eri elämäntilanteista johtuen niin nähdä...
Ei ole oikeastaan kavereita. No pari lapsuudenkaveria, mutta aika erilaisia olemme nykyään.. Työkaverit tietty, mutten niiden kanssa vapaa-ajalla ole.
Täh, kyllä mun kaveripiirissä polttareihin ja kaikkiin muihinkin juhliin kutsutaan kaikki "irtokaveritkin", sellaisissahan niitä porukoita voi parhaassa tapauksessa syntyä :)
Isompi kaveriporukka on usein kuitenkin sellainen että et kuitenkaan ole kaikkien kanssa hyvä kaveri etkä haluaisi viettää kahdenkeskistä aikaa.
Minulla on yksi entinen opiskelukaveri, joka pitää kaverinsa pääaineiden mukaan eroteltuna. Nykyäänkin kun tulee käymään toiselta puolelta Suomea, niin on vaikeaa sopia aikatauluja. Kaverin siis pitää erikseen tavata ne, jotka opiskeli hänen kanssaan samaa pääainetta ja erikseen meidät, joilla oli sama sivuaine nimenomaan samaan aikaan hänen kanssaan. Kaikki kuitenkin tunnetaan ainakin ulkonäöltä toisemme. En aina ihan ymmärrä, mikä maailmanloppu siitä seuraisi, jos joskus vaikka tavattaisiin siellä kaupungilla jotenkin sekoitettuina ryhminä silloin, kun kenellekin sopii.
Ehkä hän järjestelmällinen, pitää eri asiakokonaisuudet erillään
Todennäköisesti näin. Tuntuu vain niin hullulta ja keinotekoiselta tilanteelta.
[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 09:52"]Täh, kyllä mun kaveripiirissä polttareihin ja kaikkiin muihinkin juhliin kutsutaan kaikki "irtokaveritkin", sellaisissahan niitä porukoita voi parhaassa tapauksessa syntyä :)
[/quote]
Mutta kun ei ole mitään ydinporukkaa. Ainoastaan työkavereissani on tasan kaksi semmoista, jotka viettävät aikaa keskenään. Yliopistokaverini ovat pääsääntöisesti kursseilta napattuja, eivät esim. ainejärjestöistä. Lapsuuden kavereita on jäänyt kaksi, yläasteelta yksi, lukiosta yksi ja sit tosiaan iso joukko sieltä täältä. Olen onnellinen ystävistäni, mutta yhteiset illanvietot (kun niitä olen joskus järkännyt) ovat vähän kiusallisia. Ystäväni ovat hämmentävän heterogeeninen joukko ja ikähaitarikin vaihtelee 26-47 (olen itse 30). Tunnen amiksia, tohtoreita, homoja, heteroita, uskovaisia, ateisteja jne. mitä tämä kertoo minusta, en tiedä :D. Ap
Ei yhtään ystävää, ei yhtään kaveria ei yhtään tuttua.
Ei ole koskaan ollut mitään joukkoa, muutama kaveri, ja kaikki tulleet vähän eri paikoista, entisiä koulukavereita, entisiä naapureita ym. harrastuksissa tutustunut. Pari ihmistä voi tuntea toisensa, esim. koulukaverit samalta luokalta yläasteelta, ja samasta talosta naapurit. En oikein ymmärrä miten toisilla voi olla jotain isoja kaveriporukoita.
Sama systeemi minulla, on koulukavereita eri paikoista (peruskoulu, lukio, opisto, yliopisto), työkavereita eri työpaikoista, avioliiton ja lasten kautta tulleita kavereita ja harrastuskavereita. Ja vieläpä parilta eri paikkakunnalta. Polttarit kyllä aikoinaan sain, samoin muissakin juhlissa on sitten ollut kavereita eri yhteyksissä. Olisi kuitenkin kiva viettää esim. viikonloppureissuja tai mökki-iltoja kaveriporukassa.
Samoin mulla, mutta ovat ne tutustuneet tässä vuosien saatossa. Ihan kaikkia en yhteen könttään kutsu.
Mulla on sellainen tusina kaveria jotka kaikki keskenään kavereita kanssa. Ollut valtaosa ala-asteelta asti kavereita ja muutama ollut kaverin kavereita joihin viimeistään yläasteella tutustunut. Lautapelit ja korttipelit yms. pitää porukan kasassa. Ikää 32 ja mies.
Ei minulla ole oikein muita kavereita kuin työkaverit ja naapurosto.
Lapsuudenkaverit jätin jo nuorena, kun tekivät pari kusista tempausta aikoinaan. Myöhemmin olen muuttanut työn perässä toiseen kaupunkiin, enkä ole pitänyt yhteyttä vanhoihin kavereihin.