Omakohtaisia kokemuksia adoptiosta.

Kannattaa kirjoittaa lapselle kirjeitä jo ennakolta, aina ikätasoin mukaisesti, joissa selittää että lapsi on rakas ja haluaa tarjota sille hyvän elämän, kun ei itse sitä pysty antamaan, ja että lapsessa itsessään ei ole mitään vikaa, ja on vaikea luopua lapsesta, mutta että niin on pakko tehdä. Koska lapsi kuitenkin pohtii, miksi hänet on hylätty, ja pitää itseään siihen syyllisenä. Adoptiota välittävä toimija (PeLa, kunnan sosiaalitoimi) välittää kirjeet eteenpäin. Kannattaa varautua siihen, että lapsi joskus aikuistuttuaan etsii sinut käsiinsä, joten kannattaa pitää omasta mielenterveydestä kiinni, ja etsiytyä jälkituen piiriin, tai muuten käsitellä asiaa. Suurelle osalla syntymä-äitejä adoptio on raskas, mielenterveyttä heikentävä taakka. Ainakin jos sen salaa muilta läheisiltään, ja yrittää itsekin pyyhkiä tapahtuman muististaan. Sillä se ei mihinkään katoa. 

Kannattaa seurata Nelosen Adoptoidut -ohjelmaa ja katsoa, millaisia ajatuksia adoptio herättää adoptoidussa. Viime viikon Marijan jakso antoi hyvin osviittaa asiasta. Ja tosiaan yritä olla niin rohkea, että annat adoptiopapereihin mahdollisimman hyvät tiedot lapsen isästä, jotta adoptoidulla on joskus mahdollista tavoittaa hänet. Joillakin adoptoiduilla on tilanne, että itsellä tai lapsella on jotain terveysongelmia, perinnöllisiä, ja tiedonsaantimahdollisuus syntymävanhempien vaikeista sairauksista tai raskauden komplikaatioista ovat tärkeitä, voivat jopa pelastaa henkiä, sillä ne nopeuttavat diagnoosien tekemistä. 

Mikset vain tee aborttia? Kyllä adoptoidut ovat aina katkeria bio-äideilleen hylkäämisen takia.

Missä vaiheessa raskautta olet? Oletko puhunut asiasta neuvolassa? Jos sinulla on päihdeongelmia, oletko saanut apua? Päihdeäideille on tarjolla esim tuettua asumista, voisiko se olla teille hyvä?

Ei millään muulla ole niin isoa merkitystä, kuin tietoisuudella omasta itsestään, mistä on tullut. Äitini oli adoptoitu ja se kaikki, mitä siitä seurasi, oli yhtä elämän helvettiä. Jos olet biologinen äiti, älä koskaan adoptoi lastasi! Anna lapsesi mieluummin muiden hoitoon välillä, jotta itse selviäisit, kunhat et koskaan luovu. Sama koskee isää. Lapsi ei ole kakkossijainen, isän ja äidin välillä, lapsen merkistys ja hyvinvointi on vähintään samaa, mitä teillä nykyään on. Näin adoptoitu lapsi ajattelisi aikuisena ja arvioi teitä. Itsetunnoltaan heikompikin äiti on arvokkaampi, kuin äiti ja isä, jotka ovat hyljänneet. Jos annat lapsesi pois, välitätkö lapsesta todella? Ei lapselle merkitse mammonat tai hyvästä perheestä oleva äiti sillain, lapsi koko elämänsä ajattelee sitä oikeata äitiä, kaipaa aitoa todellisat äidin rakkautta. Kuka muu voi antaa sen todellisen äidinrakkauden, kuin se ainoa aito äiti. Jos äidillä ongelmia, on yhtä monta nopeaa syytä laittaa elämänarvonsa järjestykseen, kuin olllut pantavanakin. Pano sinne tai tänne, pikkujuttuja kun miettis loppuelämää. Siinä tietyssä panossa ei ole kaksi ihmistä, siinä ratkaisitte kohtalonne, olla rakastava ja huolehtiva, isä ja äiti!

[quote author="Vierailija" time="19.02.2015 klo 21:01"]

Ei millään muulla ole niin isoa merkitystä, kuin tietoisuudella omasta itsestään, mistä on tullut. Äitini oli adoptoitu ja se kaikki, mitä siitä seurasi, oli yhtä elämän helvettiä. Jos olet biologinen äiti, älä koskaan adoptoi lastasi! Anna lapsesi mieluummin muiden hoitoon välillä, jotta itse selviäisit, kunhat et koskaan luovu. Sama koskee isää. Lapsi ei ole kakkossijainen, isän ja äidin välillä, lapsen merkistys ja hyvinvointi on vähintään samaa, mitä teillä nykyään on. Näin adoptoitu lapsi ajattelisi aikuisena ja arvioi teitä. Itsetunnoltaan heikompikin äiti on arvokkaampi, kuin äiti ja isä, jotka ovat hyljänneet. Jos annat lapsesi pois, välitätkö lapsesta todella? Ei lapselle merkitse mammonat tai hyvästä perheestä oleva äiti sillain, lapsi koko elämänsä ajattelee sitä oikeata äitiä, kaipaa aitoa todellisat äidin rakkautta. Kuka muu voi antaa sen todellisen äidinrakkauden, kuin se ainoa aito äiti. Jos äidillä ongelmia, on yhtä monta nopeaa syytä laittaa elämänarvonsa järjestykseen, kuin olllut pantavanakin. Pano sinne tai tänne, pikkujuttuja kun miettis loppuelämää. Siinä tietyssä panossa ei ole kaksi ihmistä, siinä ratkaisitte kohtalonne, olla rakastava ja huolehtiva, isä ja äiti!

[/quote]

Entäpä jos äidillä on esimerkiksi huumeongelma? Tai taipuvuutta agressiivisuuteen ja väkivaltaisuuteen? Edelleenkö olisi parempi olla mielummin bio- kuin hyvien adoptiovanhempien kasvattina?

[quote author="Vierailija" time="19.02.2015 klo 21:04"]

[quote author="Vierailija" time="19.02.2015 klo 21:01"]

Ei millään muulla ole niin isoa merkitystä, kuin tietoisuudella omasta itsestään, mistä on tullut. Äitini oli adoptoitu ja se kaikki, mitä siitä seurasi, oli yhtä elämän helvettiä. Jos olet biologinen äiti, älä koskaan adoptoi lastasi! Anna lapsesi mieluummin muiden hoitoon välillä, jotta itse selviäisit, kunhat et koskaan luovu. Sama koskee isää. Lapsi ei ole kakkossijainen, isän ja äidin välillä, lapsen merkistys ja hyvinvointi on vähintään samaa, mitä teillä nykyään on. Näin adoptoitu lapsi ajattelisi aikuisena ja arvioi teitä. Itsetunnoltaan heikompikin äiti on arvokkaampi, kuin äiti ja isä, jotka ovat hyljänneet. Jos annat lapsesi pois, välitätkö lapsesta todella? Ei lapselle merkitse mammonat tai hyvästä perheestä oleva äiti sillain, lapsi koko elämänsä ajattelee sitä oikeata äitiä, kaipaa aitoa todellisat äidin rakkautta. Kuka muu voi antaa sen todellisen äidinrakkauden, kuin se ainoa aito äiti. Jos äidillä ongelmia, on yhtä monta nopeaa syytä laittaa elämänarvonsa järjestykseen, kuin olllut pantavanakin. Pano sinne tai tänne, pikkujuttuja kun miettis loppuelämää. Siinä tietyssä panossa ei ole kaksi ihmistä, siinä ratkaisitte kohtalonne, olla rakastava ja huolehtiva, isä ja äiti!

[/quote]

Entäpä jos äidillä on esimerkiksi huumeongelma? Tai taipuvuutta agressiivisuuteen ja väkivaltaisuuteen? Edelleenkö olisi parempi olla mielummin bio- kuin hyvien adoptiovanhempien kasvattina?

[/quote]

Vaikka ädillä olisi mikä ongelma, ei pidä lapsestaan luopua. Ymmärrätkö, miltä adoptoidusta tuntuu, koko elämän ajan?