Sunnuntai "lepopäivänä"
Ei, en ole uskovainen, kuulun kyllä kirkkoon ja koen olevani ns. tapakristitty, kirkossa käyn ehkä noin 4-5 kertaa vuodessa. Siitäkin huolimatta sunnuntailla on minulle ISO merkitys lepopäivänä, päivänä, jolloin ei "tehdä mitään". Käytännössä siis meillä sunnuntaisin nukutaan pitkään (heräillään vasta 9 aikaan usein), luetaan kirjoja, laiskotellaan ja vain "ollaan". Ei todellakaan käydä kaupoissa tai kylässä tai kutsuta ketään kylään, ei siivota, ei mennä leffaan tms. Lepopäivä on lepopäivä.
Muutama tuttava on ihan ihmeissään kysellyt miten meillä näin sunnuntait vietetään. Onko tuo nyt niin kovin ihmeellistä, että sunnuntain pyhittää lepopäivänä ilman sen isompaa uskonnollista merkitystä? Miten muut AVlaiset, onko sunnuntai teille ihan vain päivä muiden päivien joukossa vain onko sunnuntaille merkitystä lepopäivänä?
Kommentit (5)
Sunnuntai on just se päivä kun on aikaa tehdä töitä kun ei töissäkäynti häiritse töitä.
Sunnuntai on minulle 2xkolmesta työpäivä, se yksi kolmesta on tavallaan lepopäivä, mutta todellakin tavataan ystäviä, sukulaisia jne, niitä jotka elävät 5+2 elämää.
Minulla samoin kuin ap:lla. On ihana kun on yksi päivä, jolloin ei tarvi touhuta ja tohista mitää. Lueskelua, ulkoilua, telkkariakin, jos tulee jotain hyvää. Ja vähän parempaa ruokaa.
En ole uskossa, mutta mullekin sunnuntai on lepopäivä. Mielelläni olen silloin omissa oloissani, en vieraile kenenkään luona enkä käy sunnuntaisin ikinä kaupassa. En tee sille päivälle mitään suunnitelmia, mua ahdistaisi olla menossa. Sunnuntaisin herään 8-9 maissa, teen pitkän lenkin tai muuten ulkoilen, luen, katson joskus tv:tä, otan ehkä päikkärit, leivon. Sunnuntai on mulle päivä, jolloin ei ole pakko tehdä mitään, menen sen päivän fiiliksen mukaan.
Tapakristityksi käyt aika usein kirkossa.
Me vietämme paljolti kaiken vapaa-ajan noin. Tosin siivoaminen on minulle lepoa, joten siivoan usein sunnuntaisin.