Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
2v lapsi läpsii ja nipistelee, miten kitkeä?
30.01.2015 |
Eli aina suuttuessaan jos ei saa haluamaansa läpi, käy läpsimään/lyömään minua tai sitten nipistää. Saattaa myös paiskoa tavaroita. Miten saisin opetettua muita tapoja purkaa pettymystä? Miten te muut olette tehneet? Olen ollut alusta asti tosi tiukka sen suhteen että mitään tuon kaltaista en hyväksy ollenkaan. Olen aina ottanut lapsen katsekontaktiin ja vihaisesti sanonut että nyt pitää lopettaa, ei kuitenkaan tunnu tehoavan :/ Mikä voisi auttaa? Jäähy? En oikein usko sen ratkaisevan ongelmaa. Jos lapsella ei ole muita keinoja käsitellä pettymyksiä niin tuohonhan sen menee mutta kun tuon ikäiselle on vielä vähän vaikeaa alkaa selittämäänkään miten niistä voisi selvitä. Tuon ikäinen lapsi ei myöskään osaa vielä kertoa tunteistaan ja puhua pahaa mieltä pois, eikä hän ymmärrä vaikka kuinka kertoisin rauhallisella äänellä miksei jokin nyt onnistu.
Multa alkaa keinot loppumaan joten nyt pyytäisin apua teiltä. Asiallisia vastauksia kiitos!
Kommentit (18)
Eikö kukaan osaa auttaa? Kaipaisin kipeästi apua tähän! Mietin sitäkin että voisiko olla joku ohi menevä vaihe? Että sitten vanhemmiten tulee niitä muita keinoja purkaa ja sitten loppuu itsestään. Onko muilla ollut samanlaista ongelmaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.01.2015 klo 13:52"]
Nipistä takaisin.
[/quote]
No tähän en kyllä ala. Mitäs läpsyn kohdalla? Huitaisisitko sitten takaisin? En ala satuttamaan lastani ja näin näyttämään että se on okei.
-ap
Meillä samaa. Lapsi vieläpä aloitti pari viikkoa sitten päivähoidon ja läpsii minua nyt aivan jatkuvasti. Ei auta kiellot, ei tiukat katseet tms, päin vastoin ne yllyttävät entisestään. Olenkin yrittänyt muuttaa läpsimisen ja nipistelyn positiiviseksi kosketukseksi, eli muistuttaa, miten silitetään tai halataan nätisti. Eli yritän mahdollisuuksien mukaan olla kiinnittämättä huomiota huonoon käytökseen. Tuota nipistelyä ym esiintyy ihan mukavissakin tilanteissa, esim. rakennetaan duploja ja yhtäkkiä lapsi tulee lyömään mua naamaan. Rasittavaa.
[quote author="Vierailija" time="30.01.2015 klo 13:59"]Meillä samaa. Lapsi vieläpä aloitti pari viikkoa sitten päivähoidon ja läpsii minua nyt aivan jatkuvasti. Ei auta kiellot, ei tiukat katseet tms, päin vastoin ne yllyttävät entisestään. Olenkin yrittänyt muuttaa läpsimisen ja nipistelyn positiiviseksi kosketukseksi, eli muistuttaa, miten silitetään tai halataan nätisti. Eli yritän mahdollisuuksien mukaan olla kiinnittämättä huomiota huonoon käytökseen. Tuota nipistelyä ym esiintyy ihan mukavissakin tilanteissa, esim. rakennetaan duploja ja yhtäkkiä lapsi tulee lyömään mua naamaan. Rasittavaa.
[/quote]
Ei vittu...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.01.2015 klo 13:59"]
Meillä samaa. Lapsi vieläpä aloitti pari viikkoa sitten päivähoidon ja läpsii minua nyt aivan jatkuvasti. Ei auta kiellot, ei tiukat katseet tms, päin vastoin ne yllyttävät entisestään. Olenkin yrittänyt muuttaa läpsimisen ja nipistelyn positiiviseksi kosketukseksi, eli muistuttaa, miten silitetään tai halataan nätisti. Eli yritän mahdollisuuksien mukaan olla kiinnittämättä huomiota huonoon käytökseen. Tuota nipistelyä ym esiintyy ihan mukavissakin tilanteissa, esim. rakennetaan duploja ja yhtäkkiä lapsi tulee lyömään mua naamaan. Rasittavaa.
[/quote]
Joo meillä kans varsinkin nipistely saattaa liittyä ihan innostukseenkin. Kesken kivan leikin saattaa upottaa kynnet mun käteen.. auh. Tällöin en koe sitä pahaksi ja olen sitten juuri samoin kun sinäkin koittanut sanoa että "älä nipistä kulta vaan paijaa vaikka äitiä" ja sitten olen itse silitellyt lasta. Näissä suuttumis-tilanteissa koen negatiiviseksi kun hänen katseestaan näkee että tarkoituksenakin on satuttaa ja "kostaa" kun menin kieltämään jotain. Joskus saattaa olla myös huomion hakuista. Jos vaikka laitan ruokaa enkä pysty samalla lailla huomioimaan lasta kuin muulloin, saattaa tulla läpsimään
-ap
[quote author="Vierailija" time="30.01.2015 klo 13:58"]
[quote author="Vierailija" time="30.01.2015 klo 13:52"]
Nipistä takaisin.
[/quote]
No tähän en kyllä ala. Mitäs läpsyn kohdalla? Huitaisisitko sitten takaisin? En ala satuttamaan lastani ja näin näyttämään että se on okei.
-ap
[/quote]
Meillä onneksi veli on hoitanut tämän homman. Siitä on sitten hyvä keskustella itkun jälkeen, että sattui kun veli nipisti ja niin sattuu äitiäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikeastaan aika auttaa ja ikä ja se, että yrittää itse olla aikuinen eli olla provosoitumatta. Näin meillä ainakin. Sanoittaminen, huomion toisaalle kiinnittäminen.
Ota käsivarresta kiinni. Sano lujasti että ei saa nipistää. Työnnä lapsi kauemmaksi itsestäsi.
Voit myös sanoa ämän jälkeen että en leiki kanssasi kun nipistät ja lähdet pois.
Toistoa kunnes ei enää nipistele.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.01.2015 klo 14:00"]
[quote author="Vierailija" time="30.01.2015 klo 13:59"]Meillä samaa. Lapsi vieläpä aloitti pari viikkoa sitten päivähoidon ja läpsii minua nyt aivan jatkuvasti. Ei auta kiellot, ei tiukat katseet tms, päin vastoin ne yllyttävät entisestään. Olenkin yrittänyt muuttaa läpsimisen ja nipistelyn positiiviseksi kosketukseksi, eli muistuttaa, miten silitetään tai halataan nätisti. Eli yritän mahdollisuuksien mukaan olla kiinnittämättä huomiota huonoon käytökseen. Tuota nipistelyä ym esiintyy ihan mukavissakin tilanteissa, esim. rakennetaan duploja ja yhtäkkiä lapsi tulee lyömään mua naamaan. Rasittavaa. [/quote] Ei vittu...
[/quote]
No, anna niitä neuvoja äläkä huokaile siellä. Mitä pitäisi tehdä? Sanominen ei auta yhtään mitään, ihan sama vaikka korottaisi ääntäkin.
[quote author="Vierailija" time="30.01.2015 klo 14:06"]
Ota käsivarresta kiinni. Sano lujasti että ei saa nipistää. Työnnä lapsi kauemmaksi itsestäsi. Voit myös sanoa ämän jälkeen että en leiki kanssasi kun nipistät ja lähdet pois. Toistoa kunnes ei enää nipistele.
[/quote]
Mitäpä lottoat, onko tehty noin? Mä olen toistanut tuota niin kauan kuin nipistelyä on ollut, eli ööö varmaan ainakin puoli vuotta. -ei ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerro hänelle, että nipistäminen saattuu ja saa sinut surulliselle tuulelle.
[quote author="Vierailija" time="30.01.2015 klo 14:06"]
Ota käsivarresta kiinni. Sano lujasti että ei saa nipistää. Työnnä lapsi kauemmaksi itsestäsi. Voit myös sanoa ämän jälkeen että en leiki kanssasi kun nipistät ja lähdet pois. Toistoa kunnes ei enää nipistele.
[/quote]Pitää kertoa miksi ei saa nipistää, muuten tuo ei riitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.01.2015 klo 14:20"]
[quote author="Vierailija" time="30.01.2015 klo 14:06"]
Ota käsivarresta kiinni. Sano lujasti että ei saa nipistää. Työnnä lapsi kauemmaksi itsestäsi. Voit myös sanoa ämän jälkeen että en leiki kanssasi kun nipistät ja lähdet pois. Toistoa kunnes ei enää nipistele.
[/quote]Pitää kertoa miksi ei saa nipistää, muuten tuo ei riitä.
[/quote]
Mitäs sitten, kun tämä ei auta? Kun on kertonut joka perkeleen kerta, että äidille tulee paha mieli ja nipistäminen sattuu jne jne jne, ja silti lapsi jatkaa? Tuntuu, että täällä kirjoittelevat hyviä neuvoja ne, joiden lapset alkavat itkeä jo vähän tiukemmasta äänensävystä.. :| Oma jälkikasvu ei ole moksiskaan.
[quote author="Vierailija" time="30.01.2015 klo 14:24"]
[quote author="Vierailija" time="30.01.2015 klo 14:20"]
[quote author="Vierailija" time="30.01.2015 klo 14:06"]
Ota käsivarresta kiinni. Sano lujasti että ei saa nipistää. Työnnä lapsi kauemmaksi itsestäsi. Voit myös sanoa ämän jälkeen että en leiki kanssasi kun nipistät ja lähdet pois. Toistoa kunnes ei enää nipistele.
[/quote]Pitää kertoa miksi ei saa nipistää, muuten tuo ei riitä.
[/quote]
Mitäs sitten, kun tämä ei auta? Kun on kertonut joka perkeleen kerta, että äidille tulee paha mieli ja nipistäminen sattuu jne jne jne, ja silti lapsi jatkaa? Tuntuu, että täällä kirjoittelevat hyviä neuvoja ne, joiden lapset alkavat itkeä jo vähän tiukemmasta äänensävystä.. :| Oma jälkikasvu ei ole moksiskaan.
[/quote]Onko sinulla höllemmät säännöt muutoinkin...Meillä uskoi ja tuli itsekin hetkeksi surulliseksi kun kerroin melkein tippalinssissä (eli hieman näytellen) että tuo sattuu. En huutanut, en korottanut ääntä, vaan vakavoiduin sanoin asian ja hiljenin. Odotin ja katsoin. Ja tämä pitää tehdä heti ensimmäisen kerran jälkeen.
[quote author="Vierailija" time="30.01.2015 klo 14:06"]Oikeastaan aika auttaa ja ikä ja se, että yrittää itse olla aikuinen eli olla provosoitumatta. Näin meillä ainakin. Sanoittaminen, huomion toisaalle kiinnittäminen.
[/quote]
Joo, mitään ihmekikkaa ei vaan taida löytyä. Lapset on tosi erilaisia, toisten kanssa läpsimistä yms on enemmän, joku ei keksi läpsiä ikinä. Noin pienen lapsen kanssa sanoisin että paras olisi kun jutusta ei kokonaisuudessaan tehtäisi liian suurta numeroa. Noin pieni ei vielä pysty tottelemaan, eikä taaperon kanssa kannata jumiutua "nyt kyllä tottelet!" asetelmiin, vaan yrittää luovia tilanteet pysyttelemällä itse aikuisena. Yritä siis pysyä itse rauhallisena ja purkaa ja sanoittaa tilanne ( itsellesikin ) lapsen näkökulmasta. Taustallahan on joku pettymys, turhautuma tms, johon pienellä lapsella ei ole vielä konstia reagoida muulla tavalla. Aika tekee suurimman tehtävän, kunhan jaksat olla kärsivällinen ja rakastava. Pidä huoli myös omista tarpeistasi, ehdotonta temperamentiltaan haastavampien lasten kanssa.
Lapsi ei tosiaan tuon ikäisenä osaa kertoa tunteistaan, joten tee sinä se hänen puolestaan, tyyliin: "sinua taitaa harmittaa, koska...". Kerro samalla, että harmittaa saa, mutta ei silti lyödä. Läpsiminen voi vähentyä, kun lapsi tuntee, että hänen tunteensa huomioidaan ja niille annetaan nimi.
Alue: Aihe vapaa
Itselläni ei ole kuin kissa, mutta se oppi tavoille kun suikutti vähän sumutuspullolla vettä kuonolle, kun oli ilkeillyt, eikö tuo sama toimis tossakin?
-Mies-