missä vauva nukkui ensialkuun?
Meillä ei esikoiselle tarjottu perhepetiä ja oli kyllä tosiaan oikea ratkaisu... Miksi nuo ensisängyt ovat monia satoja euroja, käyttöikä kuitenkin niin pieni.. Miten teillä nukuttiin? Pinnasängyssään esikoinenkin nukkui, peitosta tein sille tiiviin kuopan missä nukkui ettei joutunut kokoonsa nähden valtavassa pinnasängyssä nukkumaan ja pelkäämään :) Mietiskellään parhaillaan, että mitenköhän tekis tulokkaan kanssa..
Kommentit (16)
Meilläkin vauva nukkuu vaunukopassa sängyn vieressä. Koppa on kahden pahvilaatikon päällä sellaisella korkeudella, että näen hänet nousematta sängystä. Siitä on myös vaivaton ottaa yösyötöille, kun ei tarvitse kävellä askeltakaan.
Laitoin kopan 90asteen kulmaan omaan sänkyyni nähden. Vauvan jalkapääty on kiinni sänkyni laidassa ja naama kauempana. Näin ollen, jos peittoni reuna tai tyynyni jostain syystä putoaa, niin ne eivät mene vauvan kasvoille häntä tukehduttamaan.Voin vain suositella!
Lisäys vielä tuohon vaunukoppa sängyn vieressä -juttuun: Siinä on myös helppo hyssyttää vauvaa yöllä ojentamalla vain toinen käsi vauvaa silittämään.
Meilläkin nukuttiin vaunun kopassa.
Kaikki kolme ovat nukkuneet äitiyspakkauksesta tehdyssä laatikossa siihen asti, kun mahtuivat =). Laatikko oli pinnasängyssä, joka oli mun sängyn vieressä.
Me siirrettiin sänky seinää vasten ja vauvalle tein oman pienen pedin ylimääräisestä peitosta sänkyymme. Näin vauva nukkui lähellä, mutta hieman korkeammalla, että ei ollut pelkoa päälle kierähtämisestä. 5-6 kk:n iässä siirrettiin pinnasänkyyn ja noin 7 kk:n iässä omaan huoneeseen.
Pahvilaatikossa, vaunuissa ja meidän välissä. Kaikilla lapsilla sama, pinnasänkyyn kun alkoi kääntyä ja ryömiä. Yhtä piti noin vuoden ikäisenä nukuttaa vaunuissa ja turvaistuimessa. Tuntui ettei nuku kuin liikuttamalla. Viritin istuimen koydellä portaisiin ja keinuminen toimi. Onneksi sitä ei kestänyt pitkää aikaa. Muutama kuukausi oli aika raskasta kun vuorotellen keinuteltiin sitä lasta.
Perhepedissä nukkui ensimmäisen kuukauden jonka jälkeen pinnikseen ja puolitoista vuotiaana lasten sänkyyn. Edelleen (2v) nukkuu kyllä silloin tällöin öitä meidän sängyssä ja lähes joka yö kömpii viimeistään 5-6 aikaan meidän väliin :)
Äitiyspakkauksen pahvilaatikossa. Pinnasänkyä yritettiin mutta se oli niin iso että vauva tunsi olonsa turvattomaksi. Laitettiin sitten se laatikko pinniksen sisään.
Satunnaisesti nukahdeltiin myös perhepetiin, mutta vauvalla oli lievä refluksi eli vaakatasossa nukkuminen itketti, pinniksen päädyn jalkojen alle laitettiin paksut kirjat niin saatiin nukkua rauhassa.
10 jatkaa että ainakin meidän vaunukopassa oli isot varoitukset että siinä ei saa säännöllisesti vauvaa nukuttaa. Eipä meidän poika kyllä ikinä vaunuissa suostunutkaan nukkumaan.
Äitiyspakkauksen pahvilaatikossa. Kätevää, kun sai yöksi kannen kiinni ja laatikon sängyn alle.
Tiukasti kainalossa, kaikki kolme lasta. Ja hyvin nukuttiin! Noin 3kk iästä alkuyö pinniksessä ja aamuyön syötölle siirtyy sitten viereeni. Ensimmäiset kaksi siirtyivät ongelmitta omaan huoneeseen vähän reilu vuoden iässä ja hyvin ovat nukkuneet yönsä. Uskon, että tämä kolmaskin siirretään noin 1-2v. omaan sänkyyn.
Tulokas voi tehdä yllärit, eikä suostukaan nukkumaan siellä pinniksessä. Jos suostuu hyvällä, niin mikäs siinä. Meillä on monta lasta, ja suurin osa on nukkunut äidin vieressä. Ja todettakoon taas kerran, että siitä huolimatta miehelläni ja minulla todellakin on ollut aktiivinen seksielämä takkahuoneessa vierasssängyssä. :D
Esikoinen 2kk perhepedissä. Sitten alkoi syödä tuttia eikä nukahtanut viereen vaan halusi pinnikseen. Kuopus kainalossa tissi suussa jo 8kk. Eikä saa tosta muuten mihkään...
Mun mielestä on ollu luontevinta nukuttaa vauva vieressä, ainakin imetyksen loppuun. Nuorin nyt melkein 8kk ja nukkuu vieressä. Samoin on nukkuneet kuusi aikaisempaakin.
Äitiyspakkauksen laatikossa päivällä ja osin yölläkin. Öisin paljon myös vieressä.
Meillä poika syntyi alta 3kg painoisena ja on nukkunut vaunun kopassa sängyn vieressä. Nukkuu yöt hyvin ja selvästi tuntee olonsa turvalliseksi kun on pienempi tila, pinniksessä ei oikein viihdy. Suosittelen! :)