Yksivuotiaan piirissä istuttaminen
Kävin lapseni kanssa tutustumassa päiväkoteihin.
Monessa ihmettelin, että tietyllä kellonlyömällä lapset laitetaan istumaan piiriin lattialle, myös siis yksivuotiaat. Ja sitten lto kysyy mikä päivä on, minkä värinen se päivä on (siis pahvi mille päivä on kirjoitettu) ja millainen sää tänään on.
Eipä taida yksivuotias osata näihin vastata, saati että haluaa istua paikoillaan.
Onko tää todellisuutta päiväkodeissa oikeasti??
Ehkä en lastani päiväkotiin haekaan. En halua, että hän joutuu kouluun jo pienenä.
Kommentit (16)
Päiväkoti ei sovellu hoitopaikaksi alle 2-vuotiaille lapsille, väittää psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen uudessa kirjassaan Pienen lapsen sosiaalisuus (WSOY). Todisteeksi väitteelleen hän esittää ison joukon toisiaan tukevia tutkimuksia.
Keltikangas-Järvisen mukaan kyse ei ole päivähoidosta sinänsä vaan siitä, että tutkimusten mukaan liian varhaiset ryhmäkokemukset voivat vahingoittaa lapsen stressinsietokykyä. Asia on merkityksellinen siksi, että stressinsietokyky kehittyy kolmen ensimmäisen elinvuoden aikana ja tuo taso säilyy aikuisenakin.
Kirjan mukaan taidot, joilla selvitään suuressa ryhmässä, ovat usein enemmänkin hengissä selviämisen kuin vaativan sosiaalisen kanssakäymisen taitoja. Eikä kaksivuotiaalla tai vähän vanhemmallakaan ole vielä kykyä pitää puoliaan.
Puolensa pitäminen ei voi tarkoittaa muuta kuin viidakon lakia, Keltikangas-Järvinen toteaa.
Ryhmä lisää aggressiivisuutta
Ryhmässä oleminen lisää kirjan mukaan myös aggressiivisuuta. Pieni lapsi turvautuu aggressioon, kun hän joutuu tilanteeseen, jota hän ei vielä hallitse ja josta hän ei vielä selviä.
Keltikangas-Järvinen suositteleekin kirjassaan, ettei aivan pieniä lapsia pantaisi päiväkotiin. Lapsen kehitys tapahtuu asteittain. Kodin ja päiväkodin ryhmän välissä tulisi olla oppimisvaihe, jossa lasta hoidetaan muutaman lapsen ryhmässä. Tähän ratkaisu on perhepäivähoito. Tuolloin lasta hoitaa sama aikuinen ja ympärillä olevat lapset ovat tuttuja.
Perhepäivähoidon aloittamistakin professori lykkäisi siihen asti, kunnes lapsi parivuotias.
Lapsi alkaa kiinnostua muista lapsista vasta keskimäärin puolitoistavuotiaana, mutta silloinkaan yhteisleikki ei kestä monta minuuttia kerrallaan. Vasta kahden-kolmen ikävuoden välillä lapsi alkaa vähitellen leikkiä 1-2 lapsen kanssa yhdessä.
[quote author="Vierailija" time="25.02.2015 klo 20:56"]Päiväkoti ei sovellu hoitopaikaksi alle 2-vuotiaille lapsille, väittää psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen uudessa kirjassaan Pienen lapsen sosiaalisuus (WSOY). Todisteeksi väitteelleen hän esittää ison joukon toisiaan tukevia tutkimuksia.
Keltikangas-Järvisen mukaan kyse ei ole päivähoidosta sinänsä vaan siitä, että tutkimusten mukaan liian varhaiset ryhmäkokemukset voivat vahingoittaa lapsen stressinsietokykyä. Asia on merkityksellinen siksi, että stressinsietokyky kehittyy kolmen ensimmäisen elinvuoden aikana ja tuo taso säilyy aikuisenakin.
Kirjan mukaan taidot, joilla selvitään suuressa ryhmässä, ovat usein enemmänkin hengissä selviämisen kuin vaativan sosiaalisen kanssakäymisen taitoja. Eikä kaksivuotiaalla tai vähän vanhemmallakaan ole vielä kykyä pitää puoliaan.
Puolensa pitäminen ei voi tarkoittaa muuta kuin viidakon lakia, Keltikangas-Järvinen toteaa.
Ryhmä lisää aggressiivisuutta
Ryhmässä oleminen lisää kirjan mukaan myös aggressiivisuuta. Pieni lapsi turvautuu aggressioon, kun hän joutuu tilanteeseen, jota hän ei vielä hallitse ja josta hän ei vielä selviä.
Keltikangas-Järvinen suositteleekin kirjassaan, ettei aivan pieniä lapsia pantaisi päiväkotiin. Lapsen kehitys tapahtuu asteittain. Kodin ja päiväkodin ryhmän välissä tulisi olla oppimisvaihe, jossa lasta hoidetaan muutaman lapsen ryhmässä. Tähän ratkaisu on perhepäivähoito. Tuolloin lasta hoitaa sama aikuinen ja ympärillä olevat lapset ovat tuttuja.
Perhepäivähoidon aloittamistakin professori lykkäisi siihen asti, kunnes lapsi parivuotias.
Lapsi alkaa kiinnostua muista lapsista vasta keskimäärin puolitoistavuotiaana, mutta silloinkaan yhteisleikki ei kestä monta minuuttia kerrallaan. Vasta kahden-kolmen ikävuoden välillä lapsi alkaa vähitellen leikkiä 1-2 lapsen kanssa yhdessä.
[/quote]
Niin,VÄITTÄÄ...
Todisteeksi väitteelleen hän esittää ison joukon toisiaan tukevia tutkimuksia.
[quote author="Vierailija" time="25.02.2015 klo 13:27"]Alle kolmivuotiaan ei tarvitse erikseen opetella paikallaan oloa tai mitään muutakaan ohjattua toimintaa. Arjessa on niin paljon odotusta ja ohjausta että vapaa leikki lasten ehdoilla on parasta kasvulle ja kehitykselle.
Paras olisi seurata lapsen leikkiä ja kun huomaa lapsen olevan kiinnostunut vaikka erityisesti rytmistä niin rummuttaa lapsen kanssa, tai jos huomaa lapsen olevan kiinnostunut vaikka kuperkeikoista niin auttaa. Nykyään lapsen kehitys suunnitellaan etukäteen ja sitten ihmetellään kun ei lapsi opi tai osaa sitä mitä aikuista juuri tänään huvittaa opettaa tai mikä kalenterissa lukee.
Mutta kun kaiken on pakko olla pedagogista aikuisen näkökulmasta..
[/quote]
Niin ajattelitko että joka lapsella olisi koulussa ja päiväkodissa oma aikuinen, joka kyttäisi milloin lasta huvittaa tehdä jotakin?
[quote author="Vierailija" time="25.02.2015 klo 08:18"]Ei helevetti nyt se sai traumoja!
[/quote]
Tämä oli sarkasmia
Kutsutaan myös aamupiiriksi, kestää max puoli tuntia. Aamupiirissä lauletaan, luetaan tms. Sen jälkeen mennään leikkimään.
Sellaista se on. Ei siitä traumoja varmaan lapselle jää, mutta jos yksilöllisempää hoitoa haluat, niin kannattaa tosiaan miettiä vaihtoehtoja.
[quote author="Vierailija" time="25.02.2015 klo 15:56"][quote author="Vierailija" time="25.02.2015 klo 13:27"]Alle kolmivuotiaan ei tarvitse erikseen opetella paikallaan oloa tai mitään muutakaan ohjattua toimintaa. Arjessa on niin paljon odotusta ja ohjausta että vapaa leikki lasten ehdoilla on parasta kasvulle ja kehitykselle.
Paras olisi seurata lapsen leikkiä ja kun huomaa lapsen olevan kiinnostunut vaikka erityisesti rytmistä niin rummuttaa lapsen kanssa, tai jos huomaa lapsen olevan kiinnostunut vaikka kuperkeikoista niin auttaa. Nykyään lapsen kehitys suunnitellaan etukäteen ja sitten ihmetellään kun ei lapsi opi tai osaa sitä mitä aikuista juuri tänään huvittaa opettaa tai mikä kalenterissa lukee.
Mutta kun kaiken on pakko olla pedagogista aikuisen näkökulmasta..
[/quote]
Niin ajattelitko että joka lapsella olisi koulussa ja päiväkodissa oma aikuinen, joka kyttäisi milloin lasta huvittaa tehdä jotakin?
[/quote]
Puhuin nyt alle kolmevuotiaista, joiden on paras olla vielä kotihoidossa jolloin äiti tai isä voi kytätä lapsensa kehitystä, mielenkiinnon kohteita yms.
Myös pph.ssa on mahdollista mennä enemmän lapsen ehdoilla.
Meillä päiväkodissamme 1-vuotias saa olla piirillä jos jaksaa. Usein haluaa olla siellä missä toisetkin ja esim. innoisaaan tanssii piirin keskellä, kun laulamme.
Usein on läsnä piirillä, mutta ei istumassa.
Yleensä siinä ryhmässä on vanhempiakin lapsia jotka osaavat vastata. Nuo noin pienet lähinnä harjoittelevat paikallaan oloa..
Jos yksivuotias ei osaa istua hetkeä paikallaan aamupiirissä, niin hyvähän se on vähän opetella. Ei kai nuo pienten aamupiirit kovin pitkiä tapahtumia ole kun kaikilla on kärsivällisyyden kanssa vielä opettelemista. Ja milloinkas se hetken aikaa paikallaan istuminen pitää alkaa opetella jos ei jo pienestä pitäen? Esikoulussa ja koulussa alkaa ollakin vähän mielenkiintoista, jos ei ole totuttu siihen, että välillä pitää olla hiljaa paikallaan ja vastata vain kun kysytään.
Kai tuo aloitus provo oli?
Eipä noissa pienten ryhmissä nuo aamupiiris yleensä kovin kauaa kestä. Ja noissa harjoitellaan ihan perusjuttuja, päiviä, vuodenaikoja, numeroita, oman vuoron odotusta ja keskittymistä. Vapaa leikki on suomalaisessa päivähoidossa arvossaan, verrataan vaikkapa Britteihin.
Alle kolmivuotiaan ei tarvitse erikseen opetella paikallaan oloa tai mitään muutakaan ohjattua toimintaa. Arjessa on niin paljon odotusta ja ohjausta että vapaa leikki lasten ehdoilla on parasta kasvulle ja kehitykselle.
Paras olisi seurata lapsen leikkiä ja kun huomaa lapsen olevan kiinnostunut vaikka erityisesti rytmistä niin rummuttaa lapsen kanssa, tai jos huomaa lapsen olevan kiinnostunut vaikka kuperkeikoista niin auttaa. Nykyään lapsen kehitys suunnitellaan etukäteen ja sitten ihmetellään kun ei lapsi opi tai osaa sitä mitä aikuista juuri tänään huvittaa opettaa tai mikä kalenterissa lukee.
Mutta kun kaiken on pakko olla pedagogista aikuisen näkökulmasta..
[quote author="Vierailija" time="25.02.2015 klo 18:03"][quote author="Vierailija" time="25.02.2015 klo 15:56"][quote author="Vierailija" time="25.02.2015 klo 13:27"]Alle kolmivuotiaan ei tarvitse erikseen opetella paikallaan oloa tai mitään muutakaan ohjattua toimintaa. Arjessa on niin paljon odotusta ja ohjausta että vapaa leikki lasten ehdoilla on parasta kasvulle ja kehitykselle.
Paras olisi seurata lapsen leikkiä ja kun huomaa lapsen olevan kiinnostunut vaikka erityisesti rytmistä niin rummuttaa lapsen kanssa, tai jos huomaa lapsen olevan kiinnostunut vaikka kuperkeikoista niin auttaa. Nykyään lapsen kehitys suunnitellaan etukäteen ja sitten ihmetellään kun ei lapsi opi tai osaa sitä mitä aikuista juuri tänään huvittaa opettaa tai mikä kalenterissa lukee.
Mutta kun kaiken on pakko olla pedagogista aikuisen näkökulmasta..
[/quote]
Niin ajattelitko että joka lapsella olisi koulussa ja päiväkodissa oma aikuinen, joka kyttäisi milloin lasta huvittaa tehdä jotakin?
[/quote]
Puhuin nyt alle kolmevuotiaista, joiden on paras olla vielä kotihoidossa jolloin äiti tai isä voi kytätä lapsensa kehitystä, mielenkiinnon kohteita yms.
Myös pph.ssa on mahdollista mennä enemmän lapsen ehdoilla.
[/quote]
Entä jos taloudellinen tilanne on sellainen ettå molempien vanhempien pitää käydä töissä? Tuleeko niistä lapsista silloin vähä-äkyisempiä kun koko ajan ei ole aikuinen ollut kyttäämässä mikä kiinnostaa?