Lue keskustelun säännöt.
Ystävä yksinäiselle
04.01.2015 |
Olen 25 vuotias, pääkaupunkiseudulla asuva ja töissä käyvä nainen. Olen kärsinyt enemmän ja vähemmän yksinäisyydestä lukiosta pääsyn jälkeen ja tuntuu etten tee muuta kuin käyn töissä ja homehdun kotona. Kavereita ei ole, kaikki on jäänyt syystä tai toisesta vuosien varrella. Ainoa ihminen jonka kanssa soittelen, on äitini.
En jaksaisi tilannetta enää. En tiedä missä voisin tavata ihmisiä; olen aloittanut uusia harrastuksia, mutta kaikki muut tulevat harrastuksiin aina kaverin kanssa, joten sieltä ei saa uusia kavereita. Eikä ihmiset harrastuksiin lähde hakemaan ystäviä, vaan harrastamaan vaikkapa sitä liikuntaa.
Deittisivustoilta ynnä muista saa vaan härskejä viestejä, kuten netissä ylipäätään. En ole onnistunut löytämään netistä yhtään ystävää, mitä nyt muutaman saman henkilön kanssa keskustelen joillakin keskustelupalstoilla. Mistä voin saada ystävän?
Kommentit (34)
Olen lukenut noista vapaaehtoisista ystävistä, enkä ole kuullut mitään hyvää sanottavaa, paitsi vanhuksilta. En halua tunnetta, että minä olisin se "autettava" osapuoli ja ystävä olisi auttaja ja tekee jotain hyväntekeväisyyttä kun viettää aikaa kanssani. Haluan todellisen ystävän..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla itselläni taas on positiivista kokemusta nimenomaan Punaisen Ristin ystävistä. Mikset yrittäisi? Ei sitä koskaan voi tietää.
Vapaaehtoiset eivät usein lähde vain harjoittamaan hyvntekeväisyyttä, vaan ihan vilpittömästi tahtovat uusia tuttavuuksia.
Millaista ihmistä etsit ystäväksesi?
Kuinka monta täällä loppujen lopuksi on, jotka haluaisivat tavata? :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
I feel you! Lukiossa kaikki oli vielä ok, mutta sitten elämä ajoi kaveriporukan eri puolille Suomea. Itse muutin Turkuun tekemään opintojani. Vuosi vielä jäljellä ja sitten muutan takaisin pks. Yliopistolla olen saanut paljon kavereita, mutta en ainoatakaan ystävää. Vaihdoin kuntosalin crossfittiin siksi, että ajattelin sieltä saavani ystäviä. Noh, sielläkin olen jatkanut tätä sama linjaa "jutellaan niistä näistä, muttei olla muuten tekemisissä kuin treeneissä". Sitä vaan miettii, että onko itsessä jotakin vikaa kun ei onnistu syventämään kaveruutta ystävystymiseksi. On mulla poikaystävä ja juurikin äiti, jonka kanssa soittelen paljon. Siihen se sitten jää.
Niin, mutta siinä se asetelma on silti mielestäni väärä. Nämä vapaaehtoiset kuitenkin kokevat, että voivat olla avuksi - eikä siinä toisaalta mitään - mutta en halua sääliystävää.
Etsin itselleni ystävää, jonka kanssa viettää välillä aikaa, kyläillä toistemme luona, käydä lasillisella joskus ja soitella kun on jotain kerrottavaa elämässä. Joku, johon tukeutua ja joka voisi tukeutua minuun, kun tarvitsee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän tuon tunteen niin hyvin! En vain tiedä mistä niitä ystäviä saisi. Ei taida netissäkään olla mitään palvelua sitä varten.. Kun en halua esiintyä missään facebookissakaan omalla kuvalla ja nimellä jossain yksinäisten ryhmässä, että etsin kaveria
Saako kysyä, missä päin asut?
Täällähän oli jouluna se yksi hyvä ketju yksinäisyydestä/joulun yksin viettävistä. Sinne kirjoitteli moni. Eikö tänne voisi perustaa jonkun haetaan ystävää -ketjun? :) Asiattomiin viesteihin voisi jättää noteeraamatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työkavereista ei saa ystävää mun työpaikalla, kun kaikki vähintään puolet mua vanhempia ja ihan eri kiinnostuksen kohteet :/
Kiva idea, mutta toimiiko kirjoittelu keskustelupalstoille käytännössä? :)
asun helsingissä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä varten on tietokone ja dildo. Koulusta ja työpaikalta niitä ystäviä löytyy. Olet väärässä paikassa jos et tuon ikäisenä löydä.
[quote author="Vierailija" time="04.01.2015 klo 15:31"]Kiva idea, mutta toimiiko kirjoittelu keskustelupalstoille käytännössä? :)
asun helsingissä :)
[/quote]
En tiedä toimisiko :) voihan sitä kokeilla, jos ihmiset vaikka lähtisivätkin mukaan. Jos et sitä jouluaaton keskustelua lukenut, niin kehoitan etsimään. Nimeä en kyllä tarkalleen muista, mutta aattona oli aloitettu ( aihe jotain joulusta ja yksin olemisesta..).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsekin olen 25 ja asun pääkaupunkiseudulta, enkä juurikaan näe vanhoja ystäviäni. Yhtä näen kyllä toisinaan (eli harvoin). Olisihan se kiva, jos voisi vain soitella jonkun kanssa. Toisaalta tuntuu, että olen liian epäsosiaalinen tai laiska tapailemaan ketään ystävää usein. Mutta kaipa se olisi eri asia, jos olisi joku, jonka kanssa tuntee tosi hyvin...
Tärkeimmät ihmiset elämässäni ovat avomieheni ja äitini.
Täällä toinen yksinäinen, tutustutaanko? :) Itsekin asun Helsingissä, ikää 26. Heitä meiliä, jos kiinnostaa. :) lumi661@luukku.com
Täälläkin yksi yksinäinen 25v helsingistä. Ehkäpä mäkin uskaltaudun laittamaan viestiä! Vois pienellä porukalla nähdä!
Tervetuloa ap kerhoon, se tahtoo olla elinkaaren mittainen tuo yksinäisyys, sille ainakin on alkanut tuntumaan? Huolimatta teoistasi ja tavoitteistasi, se yksinäisyys on seuranasi aina, varjokaan ei ole niin säntillinen seuralainen kuin yksinäisyys, se ei jätä koskaan.
[quote author="Vierailija" time="04.01.2015 klo 15:56"]
Tervetuloa ap kerhoon, se tahtoo olla elinkaaren mittainen tuo yksinäisyys, sille ainakin on alkanut tuntumaan? Huolimatta teoistasi ja tavoitteistasi, se yksinäisyys on seuranasi aina, varjokaan ei ole niin säntillinen seuralainen kuin yksinäisyys, se ei jätä koskaan.
[/quote]Sinun kanssa ei kannata sitten tavatakaan, kun yksinäisyys ei kerran jätä koskaan.
Ala itse vapaaehtoiseksi ystäväksi.
http://www.oleystava.fi/sisalto/haluaisitko-yst%C3%A4v%C3%A4n