Puututko taaperoiden ja 2-4 vuotiaiden tönimiseen (toistensa) ja miten?
Ekan lapsen äitinä ja yksiöapsisessa perheessä itse kasvaneena en tiedä miten toimin, jos lapset töinivät toisiaan. Kuuluu norm. kehitysvaiheeseen, mutta puututteko asiaan ja miten? Kiitos neuvosta!
Kommentit (8)
toisiaan! kaikista kammottavinta on se, jos AIKUINEN olisi vieressä, eikä välittäisi tuon taivaallista.. vaikka töniminen ei kovin pahaa olisikaan, mutta jos näkee, että toinen on jotenkin alakynnessä tai ujo, niin ehdottomasti asialle pitää aina tehdä jotakin! suuttukoot lyöjän vanhemmat vaikka.. on niitä semmoisiakin, jotka vaan varjelee ilkeää lastaan..
vanhempi poikani saattaa töniä kavenrinsa kanssa kovastikin (näyttää jo melkein painikamppailulta), mutta koska kummallakin näyttää olevan hauskaa, niin en puutu asiaan.
Olen kyllä kieltänyt tosi tiukasti esim. tavaroilla heittämisen tai hiekan heittämisen toisen päälle jne. mutta viime kerralla puistossa taas huomasin poikani heittävän lapiotolkulla hiekkaa toisen kaverinsa päälle, joka kieri maassa ja nauroi. Olin juuri asiaan, mutta ennenkuin ehdin, oli toinen poika jo ladannut vielä isomman annoksen poikani päälle, joka myös nauroi. Kävin kyllä huomauttamassa asiasta ja leikki vaihtuikin sitten johonkin muuhun kepeillä sohimiseen..:-(
...rökittäjä (jos vahvaluontoinen) ja sitten saat hävetä sitä (kun täydelliset mammat paheksuu sua ja pentuasi). Tai ahdistunut ja pelkäävä (jos heikkoluonteinen) ja sitten saat raahata sitä psykiatrille. Niin että kait siihen on pakko puuttua.
t. kantapään kautta oppinut
Paitsi jos touhu käy liian pahaksi =)
Mutta hiljaisempia kavereita ei saa töniä, koska ne yleensä eivät siitä tykkää. Eli silloin sanon ja jos ei tehoa niin sitten haen pojan pois tilanteesta ja " keskustelen" hänen kanssaan.
Juuri menneellä viikolla kävi niin, että poikani töni kaveriaan ja kielsin, hain pois jne. mutta poika jatkoi " nurkan takana" . Sitten tuli kantelemaan mulle, että " xxx läppäs" . Siinä vaiheessa otettiin raaka peli ja sanoin, että " jos sä tönit ja xxx ei siitä tykkää, niin kyllä se saa läppästä, jos et tottele kun kielletään" . Eipä tönitty enää...
Siis olen sitä mieltä, ettei lapsia saa yllyttää tönimään tai läpsimään, mutta puolustaa pitää itseään kuitenkin. Omalle pojalleni olen yrittänyt opettaa, että sellainen pieni paini voi olla kivaa (isänsä kanssa peuhaavat kovastikin välillä), mutta että ketään ei saa heittää millään kovalla, pehmeällä pallolla ehkä vähäsen ja missään tapauksessa kasvoihin ei saa töniä, lyödä, heittää tai mitään muutakaan.
ja aikani leikkikenttätouhua katseltuani ja hyväksyttyäni tönimiset minun täytyi lopulta puuttua asiaan, kun kukaan muu ei juurikaan puuttunut (rohkeiden lasten vanhemmat). Pojat tönivät eri tavoin usein kuin tytöt ja se on ok, jos se kaikille sopii. Meidän tyttö alkoi pelkäämään ja sitten on täytynyt hänelle sanoa, että ketään ei saa töniä, mutta jos joku tönii sinua ja sinä et siitä pidä ja jos toinen ei kiellosta huolimatta lopeta, niin sinä saat tönästä takaisin. Pakko opettaa herkkää lasta puolustaman itseään.
Minulla on myös herkähkö tytär (ja samantapainen poika, kuopus) eikä ole kyllä koskaan tullut mieleen sanoa hänelle että saisi töniä tai lyödä tms. takaisin.
Sanon hänelle että hänen täytyy sanoa toiselle lapselle että lopettaisi tönimisen, koska ei pidä siitä. Ja jos tämä ei lopettaisi, kieltäisin kyllä minäkin kiusaavaa lasta.
Tosi järkevää puhua ruumiillista kuritusta vastaan ja toisaalta sallia lasten keskinäinen ruumiillinen kiusaaminen tai jopa siihen yllyttäminen...
KOlemvuotiasta tyttöä tönittiin tämän tästä ja rajustikin (vaatimaton hissukka) ja sitten kun sain tästä tarpeekseni sanoin lapselle, että itse ei saa aloittaa tönimistä, mutta jos joku tönii eikä kiellosta huolimatta lopeta, tönäise takaisin. Toimii.