Lue keskustelun säännöt.
Jätin miehen ihan syystä, vai mitä mieltä olette?
15.12.2014 |
Jätin miesystäväni vähän yli vuoden seurustelun jälkeen. Olen seurustellut aiemmin vielä pidempään, mutta tämän suhteen lopettaminen oli jostain syystä kaikkein vaikeinta. Tunsin mieheen todella voimakasta vetoa, sekä fyysistä että henkistä, ja olin aluksi aivan varma että tässä se on, minulle oikea mies.
Hiljalleen muutamat asiat alkoivat tökkiä. Mies oli todella huono pitämään yhteyttä. Jos hänellä ei ollut minulle erityistä asiaa, ei hänestä kuulunut välillä päiväkausiin mitään (emme siis asuneet yhdessä). Mies itse varoitti olevansa tuollainen, ja sanoin silloin etten halua painostaa häntä mihinkään, mutta en tajunnut miten pahasti asia alkaisi minua vaivata.
Mies ei myöskään osoittautunut erityisen lämpimäksi ihmiseksi. Jos minulla oli huolia, häntä ihan silminnähden ei kiinnostanut kuunnella, saati sitten auttaa tai lohduttaa. Oli minulle aivan uusi kokemus, että läheistä ihmistä ei vaan kiinnostanut. Ja varsinkin riiteleminen hänen kanssaan oli kamalaa. Hän sulkeutui vielä pahemmin kuin normaalisti, eikä suostunut keskustelemaan mistään. Minulle olisi luontevaa joskus vähän korottaa ääntäkin, mutta hänen kanssaan en uskaltanut sitä koskaan tehdä, koska vaikeista asioista ei voinut edes rauhallisesti keskustella. Tunsin tukahtuvani.
Niinpä sitten lopetin suhteen, miehen suureksi hämmästykseksi. En hennonut kertoa suoraan kaikkia syitä, sillä ensinnäkin hän ei olisi ollut kovin vastaanottavainen sellaiselle kritiikille, ja toisekseen en halunnut antaa mielikuvaa, että hän on kamala ihminen. Vaikka kyllä kauhistelen sitä, miten kylmäksi hän osoittautui.
Erosimme kesällä, ja tapaamme silloin tällöin ystävinä. Mies tuntuu olevan sitä mieltä, että olen jotenkin hölmö nainen, kun jätin hyvän miehen ilman kunnon syytä. Minusta minulla oli todella hyvät syyt! En siltikään pysty sanomaan asioita niin jyrkästi kuin ehkä pitäisi, eikä mies näe itsessään mitään vikaa. Nyt hän tapailee uutta, ja en voi olla miettimättä, tuleeko heille samoja ongelmia... Tai ehkä mies ei vain rakastanutkaan minua, ja jostakusta toisesta hän pystyykin välittämään enemmän.
Kommentit (9)
[quote author="Vierailija" time="15.12.2014 klo 11:56"]
Minusta ei kovin vahvoja syitä jättämiseen ollut. Tai no, ehkä te sitten vaan olitte liian erilaisia luonteita ymmärtääksenne toisianne.
Mies vaikuttaa vaan olevan introvertti luonne. Sellaiset ei niin kauheasti välitä muuten vaan yhteydenpidosta. Introvertti myöskään ei usein ole siksi kovin hyvä lohduttaja, koska hänen luontainen tapansa ongelma- tai kriisitilanteessa on vetäytyä yksinäisyyteen ja käsitellä asiansa itse, siksi hänen on vaikea suhtautua tilanteeseen jossa toinen kaipaisi jotain tukea. Usein introvertti ei edes ymmärrä että toinen hakee lohdutusta, ellei tämä selvästi sitä sano, vaan hän voi päinvastoin tehdä kuten toivoisi itselleen vastaavassa tilanteessa tekevän, eli antavan tilaa ja väistävän, että toinen saa käsitellä asiansa rauhassa. Itse olen hyvin introvertti ja ymmärrän tuollaista siksi hyvin.
Ei sille miehelle välttämättä tule sen uuden kanssa samoja ongelmia, jos tämä uusi sattuu olemaan samanlaisempi persoona kuin hän itse.
[/quote]
Minäkin olen introvertti, joten ymmärrän mitä yrität sanoa. En kuitenkaan itse introverttina automaattisesti jätä ihmisiä omaan rauhaansa huonoina hetkinä, ja kaipaan itsekin tukea itselleni. Tämä mies pystyi kyllä omat huonot fiiliksensä hoitamaan ilman minun apuani, mutta mitään halua hänellä ei ollut myöskään minun tukemiseeni. Kyllä hän tiesi mitä minä olisin toivonut, hän ei vain välittänyt. Negatiivisten asioiden käsittely oli hänelle muutenkin hyvin vaikeaa, ja se on yksi syy miksi olin lopulta varma, että emme voisi saada molempia tyydyttävää parisuhdetta.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jos ette toimeen tullu niin miks et ois eronnu? Minkä takia sä tätä täällä ees kysyt? Haluutko saada vahvistuksen sille että jätit tän miehen?
Ei introverttius liity tähän mitenkään. Introvertit ovat kaikki erilaisia. Itse aloitukseen sen verran että ihan pätevä syy lopettaa seurustelu, ei sitä kannata olla ihmisen kanssa jonka kanssa ei kommunikaatio toimi riittävästi. Kyseiselle miehelle sopii varmaan semmoinen hälläväliä-tyyppi paremmin.
Juu, ei tämä minustakaan mikään introverttiuteen liittyvä juttu suoranaisesti ole, vaan yksinkertaisesti mies on luonteeltaan hieman välinpitämätön kertomissasi asioissa. Jos koit ne ITSELLESI hyvin tärkeiksi ja asia vaivasi sinua kohtuuttomasti, niin teit oikean ratkaisun.
"Tunsin mieheen todella voimakasta vetoa, sekä fyysistä että henkistä,"...
Miten kuvaamaasi miehee voi tuntea "suurta henkistä vetoa"? Kuvauksesi perusteella hän oli lähinnä "paska tyyppi". Oliko hän jonkinlainen suuri taiteilija, á la Picasso tai monet muut, siis täysi kusipää ja sikamainen öykkäri mutta samalla "niiiiiiiin ihana luova persoona"?
Tunsit fyysistä vetoa, eli oli mielestäsi komea... no kai sitten oli.
En ikinä seurustelisi tunneköyhän/kylmän/piittaamattoman naisen kanssa... Miten tuollainen ihminen yleensäkään osoittaa mitään hellyyttä/rakkautta? 41vm
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.12.2014 klo 12:32"]
"Tunsin mieheen todella voimakasta vetoa, sekä fyysistä että henkistä,"...
Miten kuvaamaasi miehee voi tuntea "suurta henkistä vetoa"? Kuvauksesi perusteella hän oli lähinnä "paska tyyppi". Oliko hän jonkinlainen suuri taiteilija, á la Picasso tai monet muut, siis täysi kusipää ja sikamainen öykkäri mutta samalla "niiiiiiiin ihana luova persoona"?
Tunsit fyysistä vetoa, eli oli mielestäsi komea... no kai sitten oli.
En ikinä seurustelisi tunneköyhän/kylmän/piittaamattoman naisen kanssa... Miten tuollainen ihminen yleensäkään osoittaa mitään hellyyttä/rakkautta? 41vm
[/quote]
Meillä oli yhteisiä harrastuksia, olemme samalla alalla... yhdistäviä tekijöitä oli paljon, ja keskustelumme olivat aina todella mielenkiintoisia. Olisin voinut kuunnella miehen puhetta ikuisesti. Vastaavaan ei törmää kovin usein, siksi ihastuin mieheen heti, kun tutustuimme.
ap
Syystä jätit, ja hyvä, että niin teit!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan oikein teit. Et olisi tullut tuon miehen kanssa onnelliseksi. Olisit jatkuvasti tuntenut itsesi hylätyksi, tunnetasolla.
Minusta ei kovin vahvoja syitä jättämiseen ollut. Tai no, ehkä te sitten vaan olitte liian erilaisia luonteita ymmärtääksenne toisianne.
Mies vaikuttaa vaan olevan introvertti luonne. Sellaiset ei niin kauheasti välitä muuten vaan yhteydenpidosta. Introvertti myöskään ei usein ole siksi kovin hyvä lohduttaja, koska hänen luontainen tapansa ongelma- tai kriisitilanteessa on vetäytyä yksinäisyyteen ja käsitellä asiansa itse, siksi hänen on vaikea suhtautua tilanteeseen jossa toinen kaipaisi jotain tukea. Usein introvertti ei edes ymmärrä että toinen hakee lohdutusta, ellei tämä selvästi sitä sano, vaan hän voi päinvastoin tehdä kuten toivoisi itselleen vastaavassa tilanteessa tekevän, eli antavan tilaa ja väistävän, että toinen saa käsitellä asiansa rauhassa. Itse olen hyvin introvertti ja ymmärrän tuollaista siksi hyvin.
Ei sille miehelle välttämättä tule sen uuden kanssa samoja ongelmia, jos tämä uusi sattuu olemaan samanlaisempi persoona kuin hän itse.