Miten tukea ystävää jolla avoero vireillä
Erosta on tulossa vieläpä riitaisa rahan ja huoltajuusasioiden tiimoilta. Haluaisin kovasti olla tukena ystävälleni, jolla siis kaksi pientä lastakin. Itse elän onnellisessa parisuhteessa, enkä ole eroa koskaan kokenut. En haluaisi millään muotoa loukata ystävääni, mutta pelkään, että tahtomattani sen teen, kun ei ole tuollaisesta omakohtaisia kokemuksia.
Siis vinkkejä minkälaista tukea ja apua kaipasit ystäviltäsi, kun ero oli ajankohtainen? Sen olen jo sanonut, että minulle saa soittaa koska vaan.
Kommentit (5)
siis kuten ylläkin sanottiin. minullakin on tässä eroprosessi kesken ja suurin apu on ystävistä silloin kun jaksavat kysellä mitä sulla nyt mielessä pyörii ja miten jakselet. avuksi on myös seuran tajonta. vaikka sanotaan, että tänne saa tulla milloin vain, niin sitä todentaa vielä se, että laittaa vaikka joskus viestiä, että tulkaa tänään käymään tai saadaanko tänään tulla teille? ei siinä ystävä voi paljon muuta tehdä, ehkä tarjota lastenvahti apua kaikenlaisten asioiden hoitamisen yhteydessä, jos vaan siihen kykenee. mutta tuki on tärkein.
ja juuri tuo puhelimessa jutteleminen illalla on ollut henkireikä, kun kuitenkin yksinäisyys vähän kiusaa, ainakin ennen kuin taas tottuu olemaan yksin.
Ihan kaytännönasiossa olisi suuri apu, jos joku itse ehdottaisi tulevansa esim. hoitamaan lasta tunniksi, että saisin käydä rauhassa kaupassa tai suihkussa. Kun ei enää ole autoa, jolla käydä isommin kaupassa silloin tällöin. Apua saisin, jos itse pyytäisin, mutta kun kuitenkin ajattelee, että kyllähän tämä näinkin hoituu. Ikinä en varmaan unohda ystävää, joka etsi minulle käytetyn pyykinpesukoneen ja toimitti sen kotiin asti! Itsellä tuntui muuton keskellä olevan niin tuhat asiaa ja huolta käsissä. Tunnet ystäväsi tilanteen ja itselläsikin on lapsia, siitä voit päätellä, mitkä arjen asiat muuttuivat eron myötä haastavammiksi.
Voivottelu ei auta, anna ystäväsi voivotella sinulle ja jos se on totta, niin ilmaise, että sinulla on sille silloin ja silloin aikaa. Ilmoita, että kuuntelet katkeratkin jutut katkeroitumatta itse hänen lastensa isälle ja ole sitten myös luottamuksen arvoinen äläkä puhu hänen juttujaan eteenpäin, etteivät vaan kantaudu exän korviin.
Itse koin avoeroni aikana seuraavat asiat todella tärkeiksi:
- Joku kuunteli vaikka asia olisi ollut mikäkin vähäpätöinen juttu eikä syyllistänyt mua siitä että yhtenä päivänä toivoin eksälleni kuolemaa ja toisena itkin että haluun hänet takaisin.
- Tarjoutui vahtimaan lapsiani että saisin mennä vaikka ruokakauppaan yksin tai nukkua.
- Tarjoutui tekemään asioita minun ja lasteni kanssa esimerkiksi haki meitä leikkipuistoon, itse olin niin maseentunut että ilman ystäviäni en olisi tehnyt mitään kivaa lasten kanssa.
- Vei minut tekemään aikuisten juttuja kanss välillä kun olin lapsivapaalla, samat syyt kuin edellisessä, en olisi tehnyt mitään ilman ystäviäni.
- Kehuja tarvitsee silloin kun eroaa, ainakin mun itsetunto romahti eron aikana.
- Se että ystäväni sanoi että hänelle voi aina soittaa vaikka olisi mitä tahansa ja se että ystäväni myös soitti ja kyseli kuulumisia.
- Se että ystäväni ymmärsivät etten muistanut heidän juttuja, välttelin perhetapaamisia ja onnelliset perheuutiset kuten raskaudet sai mut ihan tolaltani, eli mun ystävät kesti sitä että puhuin vain itsestäni, ja välttelin heidän kuulumisten kysymistä koska en halunnut enkä pystynyt kuulemaan miten heidän mies on raivostuttava kun jättää sukkiaan lattialle kun päällimäinen ajatus oli että miehet on joko kaiken pahan alku ja juuri tai se että kihisin kateuttani sitä ettei kukaan jätä sukkiaan leviälle mun luona.
eli eiköhän noilla pääse jotenkin alkuun :)
Vaikka ei voisi tehdä mitään konkreettista toista auttaakseen niin todella suurena tukena on kun kuuntelee ja pohtii yhdessä asioiden laitaa. Eli juuri oikein olet minusta toiminut kun olet ilmaissut tahtosi olla tukena ja vierellä milloin vain ystäväsi tätä tarvitsee.
Itse ainakin koen että parhaasta ystävättärestä on ollut oman eron aikana korvaamaton apu tämän jakaessa mieltä painavat asiat yhä uudestaan ja uudestaan kunnes ne oli mielessä käsitelty loppuun.