Keskustelu - Miksi suomessa on niin paljon uskovaisia? | Aihe vapaa

2014-12-12T20:03:46

Verrattuna vaikka muihin pohjoismaihin. Kaikenlaisia uskonnollisia lahkoja ja herätysliikkeitä on enemmän kuin jaksaa laskea. Ehkäpä suomalaisissa esiintyy erityisen paljon geenejä, jotka altistavat uskonnollisuudelle? http://en.wikipedia.org/wiki/God_gene

Vierailija

1/29 |

12.12.2014 | 23:27

Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="12.12.2014 klo 21:54"]

[quote author="Vierailija" time="12.12.2014 klo 21:45"]

Suomalaiset eivät ole niin länsimaalaisia. Olemme edelleen itään päin kallellaan minkä takia suomalaiset ovat edelleen arvokonservatiivisempia kuin muissa länsimaissa. Enemmän uskovaisia, ihmisoikeuspäätökset (kuten homoavioliitot) kestävät kauemmin ajaa läpi, edelleen uskonrauhan rikkomispykälä edelleen laissa (muissa pohjoismaissa ei enää ole), jne.

[/quote]

Miksi uskonrauhan rikkominen on mielestäsi väärin? Laissa katsotaan tuomittavaksi, jos julkisesti pilkkaa (minkä tahansa uskonnon) jumalaa ja tahallisesti pilkkaa ja herjaa uskovia uskon takia, taikka jos häiriköi hautajaisia tai jumalanpalvelusta. Minusta se on ihan oikein. Jos joku tulisi vaikka minun mummoni hautajaisiin riekkumaan ja pilkkaamaan, niin minä ripustaisin munista sellaisen tyypin tapuliin.

Suomessa on uskonvapaus. Se tarkoittaa sitä, että ei ole pakko uskoa, mutta myös sitä, että on oikeus uskoa ja harjoittaa uskontoa.

[/quote]

Voisin kirjoittaa tästä monisivuisen esseen, mutta tätä en nyt viitsi tehdä. Yritetään selittää lyhyesti: ensinnäkin, olet väärässä. Uskonrauhan rikkominen on tänä päivänä aikansa elänyt pykälä. Se että joku asia "laissa katsotaan tuomittavaksi" ei ole mikään peruste sille että se on hyvä sääntö. Edelleen pykälää pitää pystyä puolustamaan ulkoisin perustein, ja niitä ei löydy nykypäivänä. Uskonrauhan varjolla tapahtuva ihmisten tuomitseminen rajoittaa ihmisten sananvapautta. Se että ihmisillä on oikeus uskoa mihin haluavat ei suojaa heitä kritiikiltä. Jos joku uskoo jumalaan on hänellä siihen täysi oikeus, mutta minulla on myös oikeus sanoa vaikka että jumala on kakkapää, ja on väärin että minut tuomitaan vain sen takia että se ehkä loukkaa jonkun tunteita uskoaan kohtaan. Lakien ei pidä suojella tunteita vaan todellisia rikoksia.

Ja mitä tulee uskonnollisten tilaisuuksien häirintään, meillä on jo lakeja jotka suojaavat siltä. Jos joku häiritsee jonkun hautajaisia voi hänet tuomita vaikka uhkaavaan käytökseen vedoten, kotirauhan tai yksityistilaisuuden rauhan rikkomisen perustella jne. Lakeja on jo jotka suojelevat yksityishenkilöitä ja oikeutta kokoontumiseen. Uskonnollisuuden ei pitäisi vaikuttaa siihen miten ihmisiä tuomitaan. Jos joku loukkaa sinua julkisesti niin hänet pitää tuomita viharikos- ja uhkauspykälien avulla, ja koskeeko loukkaus uskontoa tai ei, niin sillä ei pidä olla tuomioon vaikutusta. Listaan nyt kuitenkin muutaman syyn sille miksi pykälä koskien uskonrauhan rikkomista on Suomen laissa tarpeeton:

1) Se on monella tapaa epälooginen, epätasa-arvoinen ja antaa suojaa sellaisille yksityisille ajatuksille joille lain ei pidä antaa suojaa. Tämänkaltaiset epämääräiset pykälät eivät kuulu sivistysvaltion lakiin.

2) Suomi on ainoa pohjoismaa joka soveltaa jumalanpilkkasäännöksiä. Tanskassa on vastaavanlainen laki jota kuitenkaan ei ole sovellettu vuosikymmeniin. Suomessa on tämän lisäksi muita lakeja jotka riittävästi suojelevat yksityishenkilöitä heihiin kohdistuvilta loukkauksilta tai väkivallan uhalta.

3) Seuraavat organisaatiot ovat sitä mieltä että pykälät uskonrauhan rikkomisesta eivät kuulu sivistysvaltion lakeihin: YK, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, PACE (Euroopan neuvoston neuvoa antava elin jonka tehtävänä on valvoa ihmisoikeuksien toteutumista). Tämän lisäksi vuoden 2012 Suuren Juristikyselyn mukaan suomalaisten juristien mielestä uskonrauhan rikkomispykälä on toiseksi suosituin pykälä poistettavaksi laista.

4) Jumalakäsitteen määrittelemisen ongelma. Kenen jumalaa tämä laki koskee, sinun, minun vai jonkun muun? Jos uskallaudun sanomaan julkisesti, että Jumala on itsekäs sadisti, kenen jumalakonseptia tämä loukkaa, ja millä perusteella? Miten tiedämme ettei minun mielipiteeni itse asiassa ole oikea? Käsitykset jumalastahan eivät rajoitu vain uskontokuntien virallisiin määritelmiin. Myös yksilöillä on eri käsitykset oman uskontokuntansa jumalasta. Kenen päätettävissä on, että tämä ”loukkaus” on tuomittava kun taas jonkun toisen kohdalla sitä ei voi tehdä? Kuka on siinä asemassa että hän saa määritellä jumalakuvan siten, että voidaan päätellä onko sitä loukattu? Toisekseen on vaikea ymmärtää miksi laissa on pykälä jota käytetään tuomitsemaan sellaista toimintaa jota ei pystytä määrittelemään. Kolmanneksi pitää huomioida, että jokaisessa keskustelussa jossa yritetään luoda uusia käsitteitä, on pakko kyseenalaistaa olemassaolevia sellaisia. Tämä kyseenalaistaminen ja joskus jyrkkäkin kritiikki loukkaa useimmiten jonkun herkkätunteisuutta. Siitä huolimatta jatkamme kyseenalaistamista koska tarpeemme kehittää uusia käsitteitä on tärkeämpi kuin huoli siitä että joku siitä loukkaantuu. Siksi on ristiriitaista, että keskustelussa joka mahdollisesti lisää meidän käsitystämme jumalahahmon luonteesta, jotkut mielipiteet ovat lain nojalla kiellettyjä.

5) Eri uskontojen välisten jumalakäsitteiden ristiriitaisuus.Jos tämä laki suojelee kaikkia jumalia, tarkoittaa se sitä että useat uskonnot ovat jo itsessään loukkaavia muita uskontoja kohtaan. Uskontojen eri käsitykset jumalan olemuksesta ovat usein täysin ristiriidassa toistensa kanssa, ja täten toisia loukkaavia. Lakipykälä jonka tarkoitus on suojella uskontoja kääntyy täten itseään vastaan mahdollistaessaan muiden uskontojen syyttämisen uskonpilkasta.

6) Lakipykälän antama irrationaalinen erillissuoja.Maallistuneessa yhteiskunnassa jossa ihmisillä ei ole yhdenmukaista uskontoa, valtion ei ole tarkoitus erikseen suojella tiettyä ideologiaa tai uskontoa kritiikiltä. Tietyn uskomuksen suojeleminen, oli sillä sitten miten pitkät perinteet ja rikas kulttuuri tahansa, on erittäin periaatteetonta.

7) Kyseessä on uhriton rikos. Minun, ja usean muun mielestä, jumala on yhtä todellinen kuin hammaspeikko tai Peter Pan. Voin tehdä hävyttömiäkin väitteitä Peter Panista, mutten joudu siitä oikeuteen. Tekoni saattaa edustaa huonoa makua, mutta huonon maun omaaminen ei ole rikos. Miksi laki suojelee jumaliin uskovia, muttei minun mielipiteitäni olemattomista jumalahahmoista? Miksi jumaliin uskovien mielipide on lain edessä minun mielipidettäni arvokkaampi?

8) Lakipykälän epäloogisuus aiheuttaa ristiriidan lakiin. Laki on monella tapaa loogisesti kyseenalainen. Ja lakien jos minkä toivoisi toimivassa yhteiskunnassa olevan loogisia. Lakiemme pitäisi perustua argumentteihin joiden todenperäisyyden voimme kaikki todeta. Sen olemassaolo herättää enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, esim. tarviiko kaikkivoipa jumala maallisten lakien suojelusta? Eikö hän voi suojella itseänsä?

9) Rajanvedon ongelma loukkavuuden ja hyväksytyn välillä. Jos tähän lakiin tukeutuen pystyy nostamaan syytteen, mitä seuraavaksi? Uhkana on kaltevan pinnan argumentti. Mihin vedetään loukkaavuuden raja? Jos tietty väite loukkaa henkilön jumalakuvaa, saattaa toinen väite loukata toista ja kolmas kolmatta. Kenellä on oikeus vetää raja loukkavuuden ja hyväksytyn välille, ja millä perustein se vedetään?

10) Lakia käytetään äärimmäisen harvoin. Pitää miettiä onko niin harvoin käytetty laki todella tarpeellinen. Se on johtanut muutamaan tutkintapyyntöön, ja syyte on useimmiten jätetty nostamatta koska rikoksen tunnusmerkistö ei ole täyttynyt.

11) Lakipykälä on ristiriidassa lakien todellisen tarkoituksen kanssa.Lakien on tarkoitus estää rikoksia ja rankaista teoista jotka aiheuttavat todellista haittaa. Perusteettomat syytökset (esim. toisen syyttäminen rikoksista) yksityishenkilöä tai yritystä kohtaan voivat olla kohtalokkaita syytettyjen elämille. Mutta jumalaa tämä ei koske. Ja vaikka joku tuntee itsensä henkilökohtaisesti loukkaantuneeksi koska hänen jumalastaan on tehty hänen mielestään vääriä väitteitä, se ei vaikuta henkilön elämään millään tavalla. Hänen jumalastaan tehdyt väitteet eivät tuhoa hänen omaisuuttaan eikä hänen elinmahdollisuuksiaan rajoiteta. Hän saattaa tuntea itsensä loukatuksi, mutta niin monet muutkin tuntevat itsensä kun heidän rakkaina pitämiään, esim. poliittisia näkemyksiään, kritisoidaan. Valtio ei voi suojella kaikkia kansalaisia loukatuksi tulemiselta.

12) Lakipykälän tulkinnanavaraisuus. Pykälän nykymuodossa se on äärimmäisen epäselvä. Mitä tarkoittaa lain mainitsema ”pyhä”? Käsite on erittäin laaja, se voi tarkoittaa oikeastaan mitä tahansa, ja kuitenkaan sitä ei ole määritelty. Kaikilla ihmisillä on asioita jotka ovat heille niin äärimmäisen tärkeitä että niitä voisi kutsua pyhiksi. Miksi vain uskonnolliset pyhät asiat saavat erityissuojelua laissa? Uskonrauhan rikkominen ei voi koskaan olla ihmisryhmiä tasavertaisesti kohteleva lakipykälä, koska yhden pyhä on aina jollekulle toiselle loukkaus.

13) Lakipykälä rajoittaa ilmaisunvapautta. Laki rajoittaa keskustelua todellisista ongelmista. Lain varjolla voi rajoittaa tai yrittää rajoittaa keskustelua uskonnollisten opinkappaleiden sanelemista ihmisoikeusloukkauksista. Kaikki ihmisoikeuksia sortavaan toimintaan kohdistuva kritiikki voidaan leimata uskonnon loukkaamiseksi. YK:ssa ryhmä maita (Organization of the Islamic Conference, OIC) on ajamassa uskonnonpilkkalakia YK:n sääntöihin. Se rajoittaisi vahvasti kritiikkiä näiden maiden ihmisoikeusloukkauksia kohtaan, koska maat voisivat perustella ihmisoikeusloukkauksiaan uskonnollisella tapakulttuurilla jonka kritisoimisen pykälä kieltäisi. On suuri ero lain antamalla suojalla mielipiteeseen ja sen esittämiseen, ja lain tarjoamalla suojalla tietyn uskomuksen sisällölle ja substanssille.

14) Lakimme suojelevat jo kansalaisia todellisilta loukkauksilta. Rikoslakimme sisältävät jo nyt pykäliä jotka suojaavat ihmisiä laittomilta uhkauksilta ja uskonnon harjoittamisen häiritsemiseltä. Miksi tarvitsemme lain joka tuomitsee kriittisen mielipiteen rauhanomaisen levittämisen? Huomionarvoista on, että laki uskonrauhan rikkomisesta tuomitsee sellaisen toiminnan joka kohdistuu kokonaiseen ideologiaan. Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio on huomauttanut Haaste-lehdessä 2009, että jumalanpilkkalaki ei nykypäivänä ole enää tarpeellinen. Uskontojen määrä on kasvanut ja kaikkien niiden pyhinä pitämien asioiden suojeleminen on hyvin hankalaa.

Vastaa

Tapahtumat

Miksi suomessa on niin paljon uskovaisia?

Kommentit (29)