Joudun sektioon. Pää täynnä kysymyksiä ja sanoja miksi ?
Joudun eteisistukan takia sektioon. Päässäni kuitenkin pyörii asioita mihin kaipaan vastauksia. Miten suuret kivut ja kauan kestää? Milloin sairaalasta kotiutuu? Kauan arven paraneminen kestää ja jääkö siihen kipua tai kiristystä? Kuinka helposti tulehtuu haava tai repeytyy ? Mietin myös milloin pystyy taas urheileen ja harrastaa seksiä ilman kipuja?? Oon aina halunnut viis lasta. Voinko vielä saada ne vaikka toinen lapsi leikataan? Kauan olis hyvä pitää taukoo sektion jälkeen uuden raskauden suhteen?
Kommentit (12)
Totta nyt ku joutuu terveydellisistä syistä sektioon. Niin jotenkin vaikeesti hyväksyy asian. Mut totta oikea alatiesynnytys on mukavampi paranimisen suhteen. En oo oikeen ollut innokas sektioihin. Joten siksi varmaan pyörii päässä paljon kysymyksiä. Toivon tämän olevan ainut sektio , jos mulle suodaan noi viis lasta. Vauva aika on omalla tavalla kaikille rankka, mut siitä pitääkin osata nauttii ja ajatella positiivisesti. Ap
Positiivinen on kokemus sektioista, 2 tehty. En olisi peloissani. Vuoden verran kehottivat odottamaan seuraavaa raskautta. Jotkut synnyttää sektiolla vaikka sen 5 lasta, joillain paikat ei kestä.
Kipuja ei välttämättä ole juuri ollenkaan, sektion jälkeen saa hyvät lääkkeet koska se edistää toipumista ja niitä ei yleensä pihtailla. Pyydä vaan rohkeasti lisää jos tunnet tarvitsevasi. Haava paranee niinkuin mikä tahansa haava. Tikit tai hakaset saattaa alkaa loppuajasta vähän kiristää ja tuntua epämukavalle, mutta ne yleensä otetaan pois viikon päästä leikkauksesta. Nostorajoitus on, eli vauvaa painavampaa ei saa nostaa ja uutta raskautta ei suositella vuoteen.
Itse paranin tosi hyvin ja nopeasti, ei ollut juuri kipuja, haava ei vaivannut ja pieniä kävelylenkkejä tein jo viikon päästä sektiosta. Sairaalassa olin 3 päivää. Arpi oli n.puoli vuotta tunnoton ja sitten tunto palasi pikkuhiljaa. Arpi on muutenkin siisti ja huomaamaton. Hyvä kokemus kaikinpuolin.
Haulla löytyy monta keskustelua aiheesta. Ei sektio ole niin iso juttu kun miltä se voi tuntua, omani ainakin sujui erinomaisen hyvin ja siitä ei ole jäänyt mitään vaivoja tai kiristyksiä.
[quote author="Vierailija" time="08.10.2014 klo 14:43"]
Haulla löytyy monta keskustelua aiheesta. Ei sektio ole niin iso juttu kun miltä se voi tuntua, omani ainakin sujui erinomaisen hyvin ja siitä ei ole jäänyt mitään vaivoja tai kiristyksiä.
[/quote]
Sama minulla, itse leikkaus ja siitä toipuminen menivät todella hyvin ja ripeästi. Sektion karmeutta huutavat yleensä eniten ne, joille ei sellaista ole edes tehty.
Toivottavasti itsekki toivun hyvin ja pääsen toteuttaan unelmia. :) Oon yrittänyt lukee netistä vanhoja keskusteluja ja saada edes vähä kysymyksiin vastauksia. Mut sain tänään vasta tietää sektiosta joka on parin vk päästä.
Minulle tehtiin sektio kiireellisenä, lapsi oli nurinpäin tulossa eikä tätä havaittu ajoissa vaan vasta synnytyksessä. Toipuminen oli nopea, 2-3viikkoa söin buranaa eikä missään vaiheessa mennyt vahvempia lääkkeitä. Kipuja ei myöskään juuri ollut, pientä haavan kiristystä välillä. Lasta pystyin hoitamaan aivan normaalisti, intiimi toiminta oli haavan paranemisen ajan luonnollisesti tauolla ettei pääse repeämään auki. Viikon päästä sektiosta otettiin jo tikit pois, mutta varmuudeksi odottelin jälkivuodon verran ennen "toimintaa".
Nyt on jo melkein 2v sektiosta ja arpea ei meinaa edes erottaa, tehtiin vaakaviilto joka jää suurimmin osin karvoituksen joukkoon piiloon. Maha on vieläkin vähän kurttuinen mutta en koe tarpeelliseksi sitä korjauttaa vaikka mahdollista olisi. Kunhan nyt ensin saisi kilot kuriin (itsekurista kiinni, ei muusta :) )
Arpi ei kiristä, särje tai aiheuta muutakaan vaivaa. Eka viikko oli haasteellisin sektion jälkeen muttei mitenkään kivulias kun otti lääkettä ajallaan. Vinkki, ota varmuudeksi omat buranat osastolle. Mä jouduin kerran odottamaan 2,5h kellonsoitosta hoitajaa tuomaan lääkkeet ja silloin vihlaisi pari kertaa kipeästi.
Jotkut sanoo, että lasta voi yrittää käytännössä heti jälkivuodon jälkeen. Toiset suosittelee odottamaan 6-12kk sektiosta jonka varmaan itse tekisin jos olisi lisää lapsia toiveena. Kohtuhan voi revetä seuraavassa raskaudessa tai synnytyksessä jos ei pääse rauhassa paranemaan ja vahvistumaan. Arpikudos on kuitenkin aina arpikudosta.
mulle tehtiin sektio ekassa raskaudessa, kaksoset molemmat perätilassa. leikattiin aamulla ja ip olin jo jaloillani. hyvin toivuin, en muista syöneeni särkylääkkeitä.
[quote author="Vierailija" time="08.10.2014 klo 15:14"]
mulle tehtiin sektio ekassa raskaudessa, kaksoset molemmat perätilassa. leikattiin aamulla ja ip olin jo jaloillani. hyvin toivuin, en muista syöneeni särkylääkkeitä.
[/quote]
Kaksosten äitinä tuskin muistat ekasta viikosta / kuukaudesta / vuodesta paljon muutakaan. :)
Sukulaisellani on kaksi lasta. Ensimmäinen tuli sektiolla perätilan takia. Se oli hänen mielestä ok kokemus, vain vähän kipuja, helppoa, jne. Toinen tuli alakautta. Hän oli hyvin traumatisoitunut ja sanoi että tuhat kertaa tuskallisempaa ja hirveämpää kuin sektio. Hän myös sanoi ettei aijo koskaan enää synnyttää alakautta, eikä hän olekaan :D Ystävättäreni tuli sektiolla ja hänen äitinsä sanoi että oli hyvä kokemus. Tsip tsap lapsi ulos, ei sattunut, ja tuntui vain sellaista hassua painetta mutta ei kipua. Kummallakaan ei tulehtunut haava tai mitään muutakaan komplikaatioita. Eiköhän se hyvin mene :) ihmisethän pyytävätkin sektiota koska pelkäävät synnytyskipua jne, joten ehkä se on ihan hyvä juttu että saat sen. Mielestäni sektio EI estä tulevia raskauksia mitenkään, voit varmasti edelleen saada viisi lasta jos niin haluat.
7, todellakin muistan. lapsilla on isäkin.
t. 6
[quote author="Vierailija" time="08.10.2014 klo 23:00"]Kipuja ei välttämättä ole juuri ollenkaan, sektion jälkeen saa hyvät lääkkeet koska se edistää toipumista ja niitä ei yleensä pihtailla. Pyydä vaan rohkeasti lisää jos tunnet tarvitsevasi. Haava paranee niinkuin mikä tahansa haava. Tikit tai hakaset saattaa alkaa loppuajasta vähän kiristää ja tuntua epämukavalle, mutta ne yleensä otetaan pois viikon päästä leikkauksesta. Nostorajoitus on, eli vauvaa painavampaa ei saa nostaa ja uutta raskautta ei suositella vuoteen.
Itse paranin tosi hyvin ja nopeasti, ei ollut juuri kipuja, haava ei vaivannut ja pieniä kävelylenkkejä tein jo viikon päästä sektiosta. Sairaalassa olin 3 päivää. Arpi oli n.puoli vuotta tunnoton ja sitten tunto palasi pikkuhiljaa. Arpi on muutenkin siisti ja huomaamaton. Hyvä kokemus kaikinpuolin.
[/quote]
Niin ja liikkeelle kannattaa lähteä heti kun jalat kantaa, lähtee toipuminen nopeammin käyntiin.