Lue keskustelun säännöt.
Hui kamalaa! Hyi hirvitys! Huomasin juuri, etta aaneni on samanlainen kuin aidillani! Komensin kovaaanisesti lasta ja kylla hiljenin saman tien. Ihan jarkytyin, kun tuli omat
14.03.2006 |
lapsuuden muistot mieleen. Kauheata on saada perintönä äitinsä ääni! :(
Kommentit (5)
Uuden kotipaikan murre hävitti samanlaisuudet jossain määrin. Onko se nyt sitten hyvä asia, voi jokainen miettiä kotonaan... :/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja niin kuin minä lapsena vannoin, että en sillä tavalla lapsia komenna...
Puhelimessa minua luultu usein äidikseni, samanlainen on ääni