Erotako?
Pitkään on mennyt tasaisen huonosti ja nyt ei itsellä ole enää jaksamista ja halua koittaa tehä töitä suhteen eteen. Meillä on 3 lasta, joista kaksi kouluikäistä ja nuorin päiväkodissa. Mies on töidensä jälkeen yleensä niin väsynyt, että menee sänkyyn "katsomaan uutisia" eli nukkumaan. Makoilee joka tapauksessa suurimman osan illoista tv:tä katsellen. Joskus saattaa Riian tehdä valmiiksi. Itse teen hoitoalalla 3-vuorotyötä, joka on oikeasti raskasta työtä. Kotiin saapuessani silti on hoidettava kaikki rutiinit ja kotiasiat.... Siivous ja pyykinpesu on käytännössä täysin harteillani, asumme okt:ssa, joten hommaa piisaa. Jos olen ollut pidemmän putken töissä niin asunto on kuin mennytten maja, mies harvoin on laittanut rikkaa ristiin, hoitanut vain ns. pakolliset. Selväähän on, että minun ns.vapaapäiväni menevät sitten siivotessa ja kotitöitä tehdessä.
Olen jo kertaalleen uuvahtanut tässä yhtälössä tosissaan ja silloin äitini oli se, joka tuli apuun, mies teki töitä minkä ehti?! Nykyään meno on sama eli sitten kun itselläni on vapaapäiviä niin mies ottaa illat täyteen töitä eli vapaa-aikaa itsekseni esim.kavereita tavaten, lenikillä käyden tms ei juuri ole. Nyt on oikeasti taas parin "vapaapäivän" jälkeen mitta niin täysi etten jaksa enää yhtään!!! Eipä elämä helppoa olisi varmasti 3:n lapsen yh:nakaan, mutta eipä tässä avioliitossaan sen auvoisempaa näytä olevan!
Tänään silmäni aukaisi ehkä lopullisesti isäni kommentti (vanhempani eivät puutu yleensä ikinä elämääni/elämäämme). Hän sanoi puhelimessa puhuessamme, kun kerroin, että on kiirettä pitänyt: "ei sinun tarvi yksin kaikkea hoitaa, että koitappa saada *** kans osalliseksi hommiin.
Eroaisitteko vai pitäiskö tässä vielä hakea "ulkopuolista apua", josta en usko suurempaa hyötyä olevan? Mies ei usko semmoiseen "diibadaabaan" yhtään...
Kommentit (8)
[quote author="Vierailija" time="08.10.2014 klo 00:01"]
Sattumaa vai ei?! Mutta tänä iltana keskimmäinen lapsemme otti asian puheeksi. Sanoi ettei ymmärrä meidän avioliittoa, ollaan naimisissa, mutta ei tehdä koskaan yhdessä mitään eikä halata, isi vaan makaa aina katsomassa telkkaria. Teräviä huomioita 9-vuotiaalta! Etenkään, kun ei näitä asioita ääneen ole puhuttu!
[/quote]Ei se sattumaa ole. Lapset huomaavat ja vaistoavat asioita. Olisiko se yksilö/pari/perheneuvonta/terapi joku sellainen pois suljettu ajatus? Yksin on vaikea pähkäillä ja siellä voisi löytyä jotain ratkaisumalleja vaikka yhdessätekemiseen ja arjessa jaksamiseen.
Jotain nyt varmasti kannattaisi tehdä jos koko perhe kärsii.
[quote author="Vierailija" time="08.10.2014 klo 00:01"]Sattumaa vai ei?! Mutta tänä iltana keskimmäinen lapsemme otti asian puheeksi. Sanoi ettei ymmärrä meidän avioliittoa, ollaan naimisissa, mutta ei tehdä koskaan yhdessä mitään eikä halata, isi vaan makaa aina katsomassa telkkaria. Teräviä huomioita 9-vuotiaalta! Etenkään, kun ei näitä asioita ääneen ole puhuttu!
[/quote] siinä kohtaa, kun lapsi huolestuu niin ollaan jo liian pitkällä. Nyt mies joko muuttaa tapansa heti tai pistät pihalle. Lapselle ei tuollaista mallia saa antaa!!!
Meilläki menee päin helvettiä. Mitään ei mies kotona tee ja kaikki pitää olla valmiina.
Pitäisiköhän teidän mennä johonkin parisuhdeterapiaan. Ongelma lienee siinä, että olette kumpikin ihan puhki. Voistteko ottaa vuorotteluvapaata, jotta saisitte kerätä voimia.
Jos kuitenkin koeilis sitä "diibadaabaa"? Sekin voi johtaa eroon mutta olisitte ainakin yrittäneet ja ehkä se selkeyttäisi ja vahvistaisi sinun ajatuksiasi ja tuntojasi. Ei kukaan ulkopuolinen voi sanoa tulisiko erota vai ei, mutta sen sanon että sinun on aika saada helpotusta elämääsi. Yh:na on varmasti rankkaa mutta onko miehestä apua nytkään, vai onko yhtenä lapsena lisäämässä taakkaa? Pääsisitkö vaikka yksin juttelemaan jollekin psykologille tms? Voimia ja toivon että helpottaa, ja pian!
jos ei ole voimia niin pitääkö yrittää saada se kämppä aina tiptop kuntoon... miehet tekee sen mikä on minimi ja koita joskus jos sullekin se riittäisi... vapauttaa henkisesti
[quote author="Vierailija" time="07.10.2014 klo 20:49"]jos ei ole voimia niin pitääkö yrittää saada se kämppä aina tiptop kuntoon... miehet tekee sen mikä on minimi ja koita joskus jos sullekin se riittäisi... vapauttaa henkisesti
[/quote]
No ei todellakaan tarvi olla tip top-kunnossa, mutta edes niin ettei tunnu siltä, että seinät kaatuu päälle! Itse en pysty kertakaikkiaan rentoutumaan täysin sekaisin olevassa kodissa vaan edes perussiivo on suotavaa. Toki voin alkaa minäkin menemään sieltä missä aita on matalin, mutta siinä vaiheessa loppuu meiltä kaikilta puhtaat vaatteet sekä kotona viihtyvyys...
Sattumaa vai ei?! Mutta tänä iltana keskimmäinen lapsemme otti asian puheeksi. Sanoi ettei ymmärrä meidän avioliittoa, ollaan naimisissa, mutta ei tehdä koskaan yhdessä mitään eikä halata, isi vaan makaa aina katsomassa telkkaria. Teräviä huomioita 9-vuotiaalta! Etenkään, kun ei näitä asioita ääneen ole puhuttu!