Lue keskustelun säännöt.
Elämä kriisiytynyt isän kuoleman jälkeen
17.10.2014 |
Isäni ei ole ollut osa elämääni moneen vuoteen, olen käynyt yläasteen, mennyt lukioon, juhlinut ylppäreitä, tavannut ihanan miehen ja mennyt hänen kanssaan naimisiin. Kaikki tämä on tapahtunut ilman isää. Isäni oli vaikea ja alkoholisoitunut, ja siksi tein jo nuorena päätöksen etten halua häntä elämääni.
Sitten sain tietää hänen kuolleen. Sen jälkeen olen tuntenut vain katumusta ja syyllisyyttä siitä etten antanut hänelle mahdollisuutta. Hänen asuntonsa oli täynnä minun lapsuudenkuviani, ja jääkaapin ovessakin oli kuvani.
En osaa enää palata omaan iloiseen elämääni kun tiedän että isäni kuoli alkoholiin ajatellen ja kaivaten minua. Hän yritti soittaa mutten koskaan vastannut.
Kommentit (7)
Tein siis tämän aloituksen koska en pysty nukkumaan. Normaalisti nukkuisin, ja yritinkin nukkua, mutta uni ei tule.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et olisi voinut raitistaa isääsi, ja välinne olisivat voineet olla kireät tai on-off-vuoristorataa.
Olit silti isällesi tärkeä. Koska ette joutuneet riitoihin, voit ajatella teidän suhteenne olleen niin hyvän kuin se saattoikin olla.
Syyllisyyden tunteminen ja kaikenaliset itsesyytökset ovat luonnollisia tuossa tilanteessa. Elä ne läpi mutta älä jää niihin kiinni. Oli siinä isälläsikin osuutta asiaan. Hän oli kuitenkin vanhempi (siis isävanhempi, en tarkoita ikää). Ja muistele sitä että olit hänelle tärkeä kuvistakin päätellen. Ota hyvät hetket ja armahda itsesi sitten kun sen aika on!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla myös isä juonut itsensä hengiltä. Emme olleet vuosikausiin tekemisissä. Armeliainta mitä hänelle enää saattoi tapahtua ja helpotus meille omaisille, oli hänen kuolemansa.
Ap päivittelee.. Olen kiitollinen noista empaattisista kommenteista, niistä oli oikeasti apua. Tilanne on nyt paljon parempi, olen löytänyt rauhan tapahtuman kanssa.
Syyllisyyttä en tunne enää, vaan suren minulle joskus (lapsuudessa) läheisen ihmisen menetystä. Olen myös ymmärtänyt että minun ja isän välillä oli rakkautta, muuten olisin varmaan valinnut itselleni väärän miehen. Eli kyllä isäni rakkaus jotenkin on minut tavoittanut kun olen itselleni rakastavan kumppanin saanut...