Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Te jooilla oman isän kanssa hankalat välit: Aiotteko muistaa heitä isänpäivänä?
03.11.2014 |
Itsellä tämä on joka vuotinen arpominen. Olisinko suurempi ihminen ja antaisin taas kerran kaiken anteeksi ja lähettäisin paketin tai edes kortin vai näytänkö, etten hyväksy hänen tekojaan?
Haluaisin olla hyvä ihminen, mutten kuitenkaan olla sitä omalla kustanuksellani.
Isässäni on hyviäkin puolia, mutta on tehnyt minulle paljon pahaa. Enkä voisi koskaan luottaa häneen loppupeleissä.
Viimeisimmän tempauksen jälkeen taas tuntuu, että kannattaa olla vain erossa hänestä ja jos nyt lähetän hänelle isänpäiväksi jotain, hän voi ajatella, että hyväksyn hänen toimintansa ja kaikki on taas ok.
Kuitenkin tuntuu niin julmalta olla lähettämättä mitään.
Huoh.
Kommentit (12)
En ole vuosiin ollut yhteydessä vanhempiini. Lapset lähettänee jonku tervehdyksen isoisälleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähetä ostettu ja valmiiksi kirjoitettu kortti ilman turhia krumeluureja. Simppelisti oma nimi alle.
En aio muistaa, ei hänkään muista koskaan.
En todellakaan aio muistaa mitenkään. Olen katkaissut välit isääni aivan kokonaan, ja erittäin hyvästä syystä.
Minun isälläni on tosi paljon narsistisia piirteitä, ellei jopa ole narsisti. Kuitenkin välillä esittää niin hyvin välittävänsä vetääkseen taas maton alta.
Taaskin huomaan perustelevani itselleni, että kun oli niin paljon hyvääkin, niin eikö pitäisi antaa ne pahat anteeksi, mutta kun eihän hän edes kadu niitä. Saatikka pyytäisi anteeksi.
Kuvittelen hänelle inhimillisiä tunteita ja että häneen sattuisi, jos en laita hänelle terveisiä, mutta luultavammin hän vain halveksuu minua ja pitää luuserina, jonka terveisiä ei kaipaisikaan. Eikä pienessä mielessäkään käy pohtia omia tekemisiään..
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En aio muistaa. Hänkään ei muista syntymäpäivisin, hylkäsi kun olin pienempi ja vaikka sittemmin olemme olleet tekemisissä, eivät välit ole parantuneet. Haikea olo.
Enpä muista millään tavalla, en ole muistanut vuosiin. Toimii kumminkin päin. Ei oikeastaan edes sureta. Olen jonkun mielestä paska ihminen, mutta enpä jaksa välittää. Ei kaikkea ja kaikille tarvitse antaa anteeksi tai olla hyvä ja upea ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.11.2014 klo 22:37"]
En ole vuosiin ollut yhteydessä vanhempiini. Lapset lähettänee jonku tervehdyksen isoisälleen.
[/quote]
miksi et oo?mitä on tapahtunu kun noin käynyt.
Olisinko pirullinen ja soittaisin isälleni ja toivottaisin hyvää isänpäivää, kun on ollut niin munaton mies, ettei ole ikänäni naamaansa näyttänyt minulle, vaikka olen yrittänyt ottaa kontaktia. En tuntisi isääni edes kadulla, jos kävelisi vastaan. Vahinko ja äpärähän minä olen. Voisin pyytää vaikka lastani laulamaan ukilleen, jota hänellä ei tule luultavasti ikinä olemaan. Josko se isä miettisi, että mitä paskaa on elää koko elämä ilman isää. No minähän en tiedä mikä vika siinä isässä on ollut, ettei ole voinut esitellä ja esittäytyä? Juoppo kai se on ollut enemmän tai vähemmän. Kai minä olen sitten välttynyt joltain suuremmalta mielipahalta joidenkin mielestä?
Tytär +30 v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole muistanut koskaan isänpäivänä. Isäni muistaa olemassaoloni vaimonsa ansiosta/säälistä jouluna ja syntymäpäivänä. Laittaa sanasta sanaan saman tekstiviestin ja parikymppiä tilille. "Soitan myöhemmin tänään" eikä sitä puhelua kuulu koskaan. Että juu saa isänpäivät mun puolesta luvan olla.
En aio. Viime vuonna laitoin vielä synttäri-, joulu- ja isäinpäiväkortit +lahjat, ja ei kiitosta edes kuulunut, vastamuistamisista puhumattakaan.
Alue: Aihe vapaa
Samaa arvon itsekin.. Toisaalta olisi helppoa ohittaa koko päivä olankohautuksella, mutta tosiaan tuntuu sekin vähän julmalta. Saatan laittaa tekstarin.