Lue keskustelun säännöt.
Kysymys masentuneille!
02.10.2014 |
Miten pärjäätte, kun opiskelu tai työnteko ei enää onnistu? Mitä sitten tapahtuu? Kuinka elätte? Kauhistuttaa oma kohtalo
Kommentit (3)
En tiedä kuuluuko minun vastata tähän, kun pääsin vasta vuosi sitten peruskoulusta, mutta diagnoosina syvä masennus. Jos on huono päivä, kun on huono päivä, niin kouluun on silti mentävä. En saa mtn kuntoutustukea, mikä kyllä nostaisi motivaatiota koulun suhteen. Joko minä lähden koukuun, tai sitten itken ja hakkaan itseäni, että lähden kouluun. Jos koulussa ahdistaa, niin otan pari rauhoittavaa, odotan hetken, ja jatkan tehtäviä. Ainuttakaan poissaoloa ei ole ollut viimeiseen kahteen vuoteen, eli kasilla viimeksi, ja silloin romahdin totaallisesti. Viikkoon en noussut sängystä, sitten käytiin ensiavun kautta hakemassa saikkua ja olin vielä toisenkin viikon kotona. Sit takas kouluun, ei siinä sen ihmeellisempää. Voimavarat jotenkin riittävät kouluun, kun tarpeeksi hakkaa, mutta kun pääsen koulusta kotiin, niin tyyliin vain romahdan sänkyyn makaamaan ja olen siinä sit seuraavaan koulupäivään asti. Luovuttaa ei voi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kolmonen tässä vielä, jouduin alkukesästä viikoksi suljetulle, kun jotenkin voimat loppuivat kokonaan. Psyyke alkoi hieman heittelemään, murenemaan, hajoamaan käsiin. Stressaan älyttömästi asioista, ja mun perfektionisti menee välillä äärirajoille. Viikko siellä tuli makoiltua, ruokailut olivat päivän kohokohtia. Ihanaa hermolomaa, mutta sinne se stressittömyys sit jäi. Ja sama vanha jatkui, onneksi sentään oli kesä. Sain vähän levättyä, ja nyt odotan syyslomaa. Saan nukkua.
Olen ollut sairaslomalla jo puoli vuotta. Jatkosta ei tiedä kukaan, jos tarve vaatii olen sairaslomalla toiset puoli vuotta ja kun kelan maksamat sairaslomapäivät on täynnä niin sitten kuntoutustuelle eli määräaikaiselle eläkkeelle.. ja ikää 26. Toivottavasti parannutaan!