Onko ihminen tyhmä, jos ei pärjää yliopistossa?

Ei välttämättä tyhmä, voi olla myös heikkolahjainen.

[quote author="Vierailija" time="02.10.2014 klo 07:11"]

Ei välttämättä tyhmä, voi olla myös heikkolahjainen.

[/quote] Yliopistoon pääsee niin pieni osa hakijoista, että tuskin sinne heikkolahjaisia mahtuu mukaan.

Mä en pidä itseäni tyhmänä, mutta en uskoisi pärjääväni. Olen liian laiska, eli en pärjäisi missään, mihin pitää lukea paljon. Nimimerkillä matemaattiset aineet kiitettäviä, kielet 8, historiat yms kutosia ja seiskoja, kun ei huvittanut lukea. Amk:ssa vähän keskiarvoa parempi, samalla systeemillä, paljon lukemista vaativat aineet juuri ja juuri läpi, tärkeimmät ammattiaineet, joihin oli pakko lukea, ja matemaattiset aineet kiitettäviä. 

Ehkä laiska ennemminkin. T. Di

Ei mutta jos ei pärjää amk:ssa niin sitten on.

Minä (nro 4) siis hain yliopistoon, mutta jäin niukin naukin rannalle (kun en jaksanut lukea tarpeeksi pääsykokeeseen) ja tullut siihen tulokseen, että onneksi. En luultavasti olisi ikinä valmistunut miksikään. Nyt olen menossa avoimen kautta kokeilemaan hommaa ja jos onnistuu, sitten jatkan. 

Näistähän tehty tutkimuksia, eli maisterilla keskimäärin ÄO 115, lukion läpipäässeet noin 105 keskimäärin, ja tohtorit matematiikassa ja fysiikassa 130 ÄO keskimäärin. Professoreilla ÄO 140, tosin nämä tulokset vaihtelivat aloittain, joillakin aloilla vain yli 120, ja jenkkitutkimuksia lähinnä.
Tässä vähän viitteitä:
http://www.assessmentpsychology.com/iq.htm

Riippuu varmasti todella paljon alasta. Joillain aloilla normaalijärkinen ei pärjäisi, joillain aloilla edes hieman normaalia älykkäämpi ei pärjäisi.

Useimmilla aloilla kuitenkin normaalijärkisen pitäisi pärjätä, jos vain motivaatio lukea on kunnossa. Sanotaan nyt vaikka, että jos jaksaa opiskella kunnolla, mutta silti ei saa kursseja läpi kauppatieteissä, niin kyllä sitä vähän tyhmemmän puoleinen pitää olla. Toisaalta fysiikassa tai matematiikassa ei välttämättä tavan ihminen pärjää, vaikka kovasti yrittäisikin.

Kun yliopstoon ylipäänsä pääsee vain pieni osa ikäluokasta, tuskin on kyse tyhmyydestä.

sen sijaan monien älykkäidenkin ihmisten pärjääminen yliopistossa tyssää:

-masennukseen, pakko-oireisiin, syömishäiriöön tai muuhun psykiatriseen ongelmaan

-yleiseen organisointikyvyttömyyteen

-itsekeskeisyyteen ja kyvyttömyyteen sietää kritiikkiä ja toimia muiden odotusten mukaisesti kun yliopisto-opettajat eivät odotakaan sitä, mitä lukiossa odotettiin. On kovaa tajuta, että kun lukiossa oli luokan paras, nyt kaikki muutkin on niitä entisiä luokan parhaita, ja sä oletkin siinä joukossa ihan keskiverto. Olet siis tosi älykäs, mutta niin on muutkin.

-motivaation puutteeseen esim silloin kun on jo menty töihin eikä gradunteko suju.

Tavallista, mutta ei opintojen kannalta fataalia, on se, että opiskelija on varsinkin itselleen suhteellisen uuden aineen kurssin puoliväliin asti ihan pihalla, eikä hänellä ole käsitystä siitä, mitä häneltä odotetaan. Yleensä, jos joku edellämainituista ei estä, tämä ymmärrys siinä kurssi. Puolivälin kohdalla sitten alkaa syntyä ja lopputulos on ihan ok.

Pitääkö olla huolissaan jos esim. kemia ei vaan muutaman viikon harjoittelun jälkeenkään suju? 

Vierailija kirjoitti:

Pitääkö olla huolissaan jos esim. kemia ei vaan muutaman viikon harjoittelun jälkeenkään suju? 

Valtaosa yliopisto-opiskelijoista on suorittanut kemian opintonsa, jossain muualla kuin yliopistossa..... 

Riippuu ihan siitä, miten se pärjäämättömyys ilmenee.

Voi olla, että on vain väärällä alalla. Eli päätä riittäisi, mutta motivaatio puuttuu.

Tai on sosiaalisia ongelmia, eikä siksi jaksa tehdä riittävästi töitä opintojen eteen.

tai ...