Onko sydämessäsi vihaa?

Sydämessäsi.

Ooon, mutta ei noita kohtaan. Outo aloitus.

Ei. En ole tunneihmisiä. En jaksa oikein kiihtyä mistään, ja lähestyn asioita mieluummin ajattelun ja pohdinnan kannalta. Tämä tarkoittaa, etten myöskään koe räiskyvää, polttavaa rakkaushurmosta.

On tiettyjä ihmisiä kohtaan, juuri sopiva annos. Pitää hyvin kierroksilla. En helpolla alistu kaikkeen skeidaan, mitä jotkut vätykset yrittää heittää eteen.

On, mutta en osaa tuoda sitä ulos. Olen työpaikkakiusattu yhden narsistin taholta ja mun pitäisi osata kokea se viha, mikä kuuluu siitä toipumiseen. Mut aina vaan ajattelen, että kiusaajallani on niin huono elämä, että hänellä oli oikeus tehdä mulle se kaikki, vaikka mun psyyke romahti. Viha on vahvistava tunne, sanoi mulle lääkäri just viime viikolla. Se on tärkeä tunne ja olkaa onnellisia te, jotka osaatte myös vihata.

Joo, nyt on onneksi vihaa. Ihmisellä kuuluu olla vihaa, evoluutio on sen meihin luonut ettei anneta muiden kävellä ylitsemme. Aikaisemmin ei ollut, sen sijaan oli kroonista masennusta. Luulin olevani oikein erinomainen ihminen joka on liian hieno vihatakseen. Vihan ja kiukun löytämisestä alkoi paraneminen. Nyt viha on tasapainossa ja omalla paikallaan, se tulee niinkuin pitääkin silloin kun mua kohdellaan huonosti.