Ovatko oppilaat muuttuneet, opet kertokaa!

Pitkäjännitteistyys, keskittymiskyky, empatiakyky... Nämä selvästi vähentyneet.

Olen huomannut sen, että tilannetaju puuttuu monilta. Luokassa opettajan kuullen saatetaan käydä läpi, kuka pani ketäkin viikonloppuna yms. Varmasti omana kouluaikana 80-luvulla jutut olivat samat, mutta ei niitä luokassa opettajan kuullen puhuttu, vaan oman porukan kesken. Sama koskee kiroilua.

Jos esimerkiksi rehtori tulee luokkaan puhumaan jotain asiaa, luulisi, että siellä oltaisiin kusi sukassa. Mutta rehtori ei ilmeisesti enää nykyaikana ole mikään pelote, joka saisi turvan rullalle.

Opettajatkin ovat muuttuneet. He pyrkivät olemaan miellyttäviä ja opettajan pitäisi olla kuin kyy, arvaamaton ja salakavalasti tuikkaava.

[quote author="Vierailija" time="24.08.2014 klo 12:03"]

Opettajatkin ovat muuttuneet. He pyrkivät olemaan miellyttäviä ja opettajan pitäisi olla kuin kyy, arvaamaton ja salakavalasti tuikkaava.

[/quote]

Sinänsä pitää paikkaansa. Itse haluan olla miellyttävä, mutta ilmeisesti pitäisi olla vittumaisempi, vaikkei se luonteelleni sovikaan.

Mun kouluaikaan verrattuna lapset kovaäänisiä, puhuvat paljon, kiroilevat, haistattelevat, häiriköitä pilvin pimein, ei kaikki. Joukossa kai suurin osa ok. Minä kävinkin koulua siihen aikaan kun näin että vanhapiika opettaja löi karttakepillä jotakin sormille. 

[quote author="Vierailija" time="24.08.2014 klo 12:07"]

[quote author="Vierailija" time="24.08.2014 klo 12:03"]

Opettajatkin ovat muuttuneet. He pyrkivät olemaan miellyttäviä ja opettajan pitäisi olla kuin kyy, arvaamaton ja salakavalasti tuikkaava.

[/quote]

Sinänsä pitää paikkaansa. Itse haluan olla miellyttävä, mutta ilmeisesti pitäisi olla vittumaisempi, vaikkei se luonteelleni sovikaan.

[/quote]

Se on totta, että jos se ei ole luonteessa, niin vaikeahan se on olla tarpeeksi kylmäverinen.

Kunnioitus puuttuu.menkä puhu nyt auktoriteetista tai opettajan kunnioittamisesta, vaan toisten ihmisten (lastenkin) ja omaisuuden kunnioittamisesta.

Allekirjoitan edellämainitut. Lisäksi häirintään kuuluu jatkuva kännykän räplääminen tunneilla ja välitunneilla. Sitä ei onneksi olllut kun minä kävin kouluni juuri 1970-1980 luvuilla. Keskittymiskyky 13 vuotiaalla on niin huono nykyään että vain murto-osa tulee selviämään jatko-opinnoissa joissa vaatimustaso on kova. Jakautuminen näkyy varmasti jokaikisessä peruskoulussa eikä sille pystytä tekemään tarpeeksi. Visioni on: yläluokka alkaaö10 vuoden sisään perustamaan yksityiskouluja suurimpiin kaupunkeihin. Kokoomuspolitiikka tulee jyräämään näin vääjäämättä. Muiden muodollisesta vikinästä huolimatta palataan tasokursseihin ja työpainotteisiin kouluihin. Jo nyt on paljon oppilaita jotka pääsevät peruskoulusta ilman kunnon luku ja kirjoitustaitoa.

yllämainittujen lisäksi mainitsisin itsekkyyden: kaikki pitäisi saada tässä ja nyt, mitään ei olla valmiita tekemään itse.

Pari suht tuoretta esimerkkia yliopistomaailmasta: seminaariporukka yrittää löytää seuraavan istunnon ajankohtaa. Vihdoin löydetään yksi, joka käy kaikille - kunnes eräs neito huudahtaa "voi ei, mulla on silloin ripsien laitto, seminaarin ajankohta täytyy siirtää". Tämä neitokainen ihan oikeasti ajatteli, että sen sijaan, että hän (yksi ihminen) siirtäisi sen ripsien laittonsa niin koko ryhmän  (20 henkeä + ohjaaja) pitäisi siirtää tapaamista, jotta yksi pääsee laitattamaan ripsiään.

Tämä on vain yksi esimerkki tästä "minä minä" -kulttuurista, sama tulee esille myös perusopetuksen puolella.

Toinen esimerkki: proseminaarityötään aloitteleva opiskelija tulee ohjaajan juttusille "voitko laittaa mulle s-postiin listan sopivista lähdekirjoista" , sitten ollaan ihan ihmeissään kun ne pitää ihan itse etsiä ja jopa lukea. 10 vuotta sitten ei tällaista vielä tullut vastaan.

Esimerkki alakoulun puolelta: opettaja kertoo matematiikan kokeen ajankohdan. Samantien eräs oppilas ilmoittaa, ettei koetta voi pitää silloin, koska hänellä on edellisenä iltana tanssitunti eikä näin ollen ehdi harjoitella. Opettaja sai osakseen silmien pyörittelyä ilmoitettuaan, että koulu ja kokeet tulevat ennen harrastuksia ja että jokaisen oma valinta, meneekö harrastukseensa koetta edeltävänä iltana vai ei.

Vastaavaa tulee vastaan säännöllisesti.

[quote author="Vierailija" time="24.08.2014 klo 12:03"]

Opettajatkin ovat muuttuneet. He pyrkivät olemaan miellyttäviä ja opettajan pitäisi olla kuin kyy, arvaamaton ja salakavalasti tuikkaava.

[/quote]

Tämän olen huomannut vanhempainilloissa. Jotkut opettajat haluavat olla lasten kavereita; heittävät vitsiä ja yrittävät viihdyttää. Se syö uskottavuutta ja auktoriteettia. Sitten kun osa opettajista lähtee viihdytyslinjalle, oppilaat alkavat "vaatia" tätä muiltakin opettajilta.

Allekirjoitan edellämainittuja. Sitten ihan fyysiset muutokset. On paljon enemmän ylipainoisia oppilaita. Ennen oli se yksi tai kaksi "pyöreämpää" (eikä oikeastikaan välttämättä ylipainoista) oppilasta per luokka. Nyt voi olla jo puolet posket pullollaan ja huonokuntoisen ja -vointisen oloisia.

Ääripäät korostuneet: toisista huolehditaan aivan liikaa, toisista ei ollenkaan, toiset "huippu-urheilijoita", toiset ei jaksa kenttää juosta. Pätee myös pukeutumiseen, järjettömän kalliita merkkivaatteita suurella osalla jo ekaluokalla, muutamalla sitten ne paskaset verkkarit koko vuoden ja juhlissa myös.

Allekirjoitan tämän.

[quote author="Vierailija" time="24.08.2014 klo 13:49"]

Allekirjoitan edellämainittuja. Sitten ihan fyysiset muutokset. On paljon enemmän ylipainoisia oppilaita. Ennen oli se yksi tai kaksi "pyöreämpää" (eikä oikeastikaan välttämättä ylipainoista) oppilasta per luokka. Nyt voi olla jo puolet posket pullollaan ja huonokuntoisen ja -vointisen oloisia.

Ääripäät korostuneet: toisista huolehditaan aivan liikaa, toisista ei ollenkaan, toiset "huippu-urheilijoita", toiset ei jaksa kenttää juosta. Pätee myös pukeutumiseen, järjettömän kalliita merkkivaatteita suurella osalla jo ekaluokalla, muutamalla sitten ne paskaset verkkarit koko vuoden ja juhlissa myös.

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="24.08.2014 klo 12:14"]Kunnioitus puuttuu.menkä puhu nyt auktoriteetista tai opettajan kunnioittamisesta, vaan toisten ihmisten (lastenkin) ja omaisuuden kunnioittamisesta.

[/quote]

Totta. Sellaista toisen ihmisen arvostusta ihmisenä ei oppilaat enää kotoa hyväksy. Arvo annetaan vain itselle, muut ovat pelkkiä välineitä omien päämäärien saavuttamiseksi. Ihminen on ihmiselle kulutushyödyke.

[quote author="Vierailija" time="24.08.2014 klo 13:55"][quote author="Vierailija" time="24.08.2014 klo 12:14"]Kunnioitus puuttuu.menkä puhu nyt auktoriteetista tai opettajan kunnioittamisesta, vaan toisten ihmisten (lastenkin) ja omaisuuden kunnioittamisesta.

[/quote]

Totta. Sellaista toisen ihmisen arvostusta ihmisenä ei oppilaat enää kotoa hyväksy. Arvo annetaan vain itselle, muut ovat pelkkiä välineitä omien päämäärien saavuttamiseksi. Ihminen on ihmiselle kulutushyödyke.

[/quote]

Ei hyväksy vaan omaksu. Mutta mielestäni tässä on pääsyy moniin muihin ongelmiin. Metelöintiin, kiusaamiseen, jne.

No jos jotain positiivistakin. Kun ajattelee näitä vblogeja ja muita, niin nykynuoret taitavat osata olla kameran edessä kuin kotonaan. Vai onko vain joidenkin juttu? Ennen varmaan kamerat oli hieman uudempi juttu, mutta arkipäiväistyneet nykyisin.

Subjektiivisen päivähoito-oikeuden hedelmät ovat nyt parhaimmillaan. Jokainen lapsi on ainoa lapsi, sillä kun perheeseen tulee uusi vauva, heivataan isompi sisarus virikehoitoon päiväkotiin, jotta äiti saa keskittyä vain yhteen lapseen. Perheitä ei enää ole vanhanaikaisessa merkityksessä vaan perhe on isä + äiti + liuta vaihtuvia kumppaneita lapsineen. Nykylapsilla on hyvin vähän pysyviä asioita elämässään ja se näkyy koulussa.

Olen ruåtsinopettaja ja mua hieman naurattaa tämä pakkoruotsihypetys. Jos b-ruotsinkaan opiskelu näillä idioottimaisen helpoilla kirjoilla, joissa ei liiemmälti opittavaa yhdessä kappaleessa edes ole, ei monilla millään suju, miten ihmeessä jaksettaisiin opiskella ranskaa, saksaa tai venäjää. Kuinka moni valitsisi jonkun kielen, jos pakkoruotsi korvattaisiin valinnaisella vaihtoehdolla? Kielen opiskeluhan vaatiikin pitkäjännitteisyyttä, ei sitä hetkessä opi..

ihmeen vaisu ketju kun av mammat ei viitsi kirjoittaa possupennuistaan mitään negaa kun se kalahtais myös omaan nilkkaan!! Hah, hah!

Minulla on varsin pitkä perspektiivi koulumaailmaan. Sanoisin, että selvä muutos oppilaissa ja heidän käytöksessään tapahtui 90-luvun laman aikana ja jälkeen. Jopa lukiossa alkoi olla koulukiusaamista. Tapauksiin puututtiin rankalla kädellä heti alkuunsa ja saatiin tilanne korjattua. Ja nyt koulussa ovat näiden 90-luvun oppilaiden lapset.

Levottomuus on lisääntynyt vuosi vuodelta. Oppilaat puuhastelevat omiaan, vaikka heille huomauttaa asiasta useita kertoja tunnissa. Räplätään puhelinta, viilataan ja lakataan kynsiä ja jopa rakennellaan takapenkissä toiselle kampausta. Ja kun huomauttaa asiasta, pyöritellään silmiä ja ihmetellään, miksi ei saa. Aikaisemmin neideillä oli myös kapaajalle aika kesken koulupäivän, samoin autokoulutunti. Ne saimme pois päiväjärjestyksestä mm. sopimalla autokoulun kanssa asioista. Kampaajalle ei yksinkertaisesti päästetty. Oltakoon koeviikosta mitä mieltä tahansa, mutta se hyvä siitä on koittanut, ettei tarvitse kinata eri ryhmistä tulevien oppilaiden kanssa sopivasta koepäivästä.

Ajanhallinta on toivotonta. Tullaan ja mennään miten sattuu. Kolmannes oppitunnista menee monesti siihen, että juuri kun on päässyt alkuun, tulee taas joku Matti-myöhäinen, joka saa ympärillään aikaan sen verran hässäkkää, että tunnin jatkaminen ei heti onnistu.

Opettajatkin ovat varmasti muuttuneet. Kun ajattelen oman kouluaikani opettajia, niin silloin ei olisi tullut mieleenkää puhua heidän kuullen sellaisia juttuja, joita nyt kuulee, halusi tai ei. Meidän opettajat olivat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta liiankin etäisiä, ei olisi tullut mieleenkään sinutella heitä. Heitä pelättiin. Siinä suhteessa on tapahtunut paljon hyvää. Opettajia ei enää yleensä pelätä, vaan heidän luokseen tullaan puhumaan asioista, usein vaikeistakin. Olen jopa ollut ensimmäinen, joka sai tietää lukiolaistytön raskaudesta ja vauvaakin minut kutsuttiin katsomaan. Mutta sitten monen kohdalla vapaus on mennyt liian pitkälle. Moninopettaja pyrkii olemaan kaveri ja kiva ja kuitenkin pitäisi olla alansa asiantuntija ja luotettava aikuinen, kasvattajakin.