Perheelliset opiskelijat HUOMIO, vastaisitteko kysymyksiin?
Elikkäs haluaisin lähteä opiskelemaan täysin uutta alaa AMK:iin. Mies käy töissä, meillä on asuntolainat ja kaksi päiväkoti-ikäistä lasta.
Saanko mitään tukia Kelasta (tai muualta) vai otetaanko miehen tulot huomioon "elättäjänä"? Miten tiukille opiskelu on ajanut paitsi taloudellisesti, myös henkisesti?
Kiitän jo etukäteen asiallisista vastauksista.
Kommentit (17)
Mulla ei ole aiempaa tutkintoa, olen lukion jälkeen jäänyt töihin silloiseen kesätyöpaikkaan ja hups, olen samassa paikassa edelleen 11 vuotta myöhemmin. Olen suunnitellut hakevani opintovapaata, lasten päivähoito ja kulkemiset on suunniteltu, mutta hirvittää tuo rahallinen puoli. Ehkä sen muutaman vuoden selviää vaikka sitten kaurapuurolla :)
Ap
Omistusasuntoon et saa asumislisää, mutta muita opintotuen osia (opintoraha ja -laina) saat normaalisti.
Yleistä asumistukea saa myös omistusasuntoon.
[quote author="Vierailija" time="04.08.2014 klo 23:23"]Kannattaa ottaa selville, mikä olisi se väylä, jota kautta voisit hankkia koulutuksen, jos sulla on jo aiempi korkeakoulututkinto. Tutkinto-uudistus on tehnyt kouluihin pääsemisen vaikeammaksi perinteisen yhteishaun kautta niille, joilla jo on tutkinto, joten kannattaa selvittää vaihtoehtoiset väylät sekä aikuiskoulutus. Uudistukset ovat tehneet myös muutoksia opintotukeen, ja kannattaa selvittää, saatko ollenkaan opintotukea, tai saisitko vastaavasti jotain muuta tukea opintoihin. Jos olet työtön ja alallasi on huono työtilanne, on mahdollista opiskella kaksi vuotta työttömyysetuudella.
Itse siis opiskelen amkissa työttömyysetuudella, joten näinä vuosina oli alunperin tarkoitus suorittaa opintoja ripeästi. Opintosuunnitelma on kuitenkin uudistettu niin, että en voi suorittaa kursseja aiemmilta vuosikursseilta, koska meillä on erilainen oppimismenetelmä, mikä on erittäin turhauttavaa. Aika tuntuu kuluvan hukkaan, kun etäpäiviä on paljon, ja toisaalta lukujärjestykset muuttuvat koko ajan niin, että yhtäkkiä voikin olla pakollista läsnäoloa juuri sille päivälle, mikä piti alunperin olla "vapaa". Voin siis sanoa, että huono suunnittelu ja tällainen turhanpäiväinen hallinnollinen pelleily (meillä on tässä nyt tämä uusi ja upea tapa opettaa ja oppia...) vie motivaatiota ja hankaloittaa elämän, kuten sivutöiden, suunnittelua.
Me pärjätään nämä kaksi vuotta ihan ok taloudellisesti, ja henkisestihän tämä on tosi helppoa kun lapsille on riittävästi aikaa, ja opiskelu nyt ei ole mitään rakettitiedettä enää aikuisiällä, kun asioihin, joita ei osaa, ymmärtää ja kehtaa jo hakea ajoissa ohjausta. Olen valmistautunut siihen, että loput opiskeluajat ovat todella rankkoja, koska töitä on pakko tehdä ja harjoitteluja on paljon, ja ne tehdään kolmivorotyönä.
[/quote]
Kaksi vuotta onnellisesti työttömyysetuudella opiskellut. Nyt sitten pitäis pärjätä opintotuella, joka on n. 300 e. Töitä on vaikea tehdä rinnalla kun opiskelu on päätoimista ja on ne lapsetkin. Vinkkejä selviämiseen otetaan vastaan!
[quote author="Vierailija" time="04.08.2014 klo 23:35"]Mulla ei ole aiempaa tutkintoa, olen lukion jälkeen jäänyt töihin silloiseen kesätyöpaikkaan ja hups, olen samassa paikassa edelleen 11 vuotta myöhemmin. Olen suunnitellut hakevani opintovapaata, lasten päivähoito ja kulkemiset on suunniteltu, mutta hirvittää tuo rahallinen puoli. Ehkä sen muutaman vuoden selviää vaikka sitten kaurapuurolla :)
Ap
[/quote]
Käy Koulutusrahaston sivuilla, voit ehkä saada aikuiskoulutustukea joka on huomattavasti parempi kuin opintotuki!:)
Edellytys vakityö josta jäät opintovapaalle ym.
Mites opintorahaston aikuiskoulutustuki, vai mikä se oli? Lasketaan palkan mukaan jos ottaa vakityöstä opintovapaata. Itse laskin, että saan sitä 1000+€, kun lähden opiskelemaan
Itse siis olen aikuiskoilutustuella josta saan 1400 euroa kuukaudessa.
Nimenomaan. Aikuiskoulutustukea saa max 19 kuukautta, eli noin kaksi vuotta. Loppuaika on sitten opintotuella jos koulu kestää kauemmin.
Opiskelin AMK:ssa lähialan tutkinnon. En saanut mitään tukea, enkä myöskään opintolainaa, tulorajat paukkui menne tullen, koska tein silloisessa työpaikassani vuoroja viikonloppuisin ja iltaisin. Ensin olin osittaisella opintovapaalla ja kun työnantaja ei jatkanut opintovapaata, niin sitten irtisanoin itseni ja tein edelleen töitä sijaisena.
Minulla oli opiskelun lisäksi perehe ja puolikas työ sekä ikää melkein 40. Mutta minä en ollut se joka valitti opiskelun raskautta, vaan ne parikymppiset lukiosta tulleet päätöimiset opiskelijat. Arvosanani olivat luokan parhaita. Tosin se väsymys ja rankkuus taisi tulla iltamenoista, joihin en pahemmin osallistunut.
aikuisopiskelutuki on todella hyvä juttu ! googlaa, sain itse reilu tonnin käteen ja olin kyllä tosi tyytyväinen.
Asuntolainasta saa lyhennysvapaita aina
Meillä mies on työssäkäyvä plus opiskelija, itse opiskelen ja meillä 3 lasta. 2 vuotta opintoja takana ja 2 edessä. Opintotukea saan 260e kuussa. Asuntolainakin on. Taloudellisesti pärjätään kohtuullisesti, ei kylläkään varaa lomiin ym. Opiskelu ei ole kauheesti vaatinut, itsenäisesti voi tehdä aika paljon ja koulu on joustanut kivasti. Pärjätään sillä ajatuksella että tämä ei ole pysyvä olotila.
Meillä mies oli töissä ja lapsi tokalla luokalla, kun lähdin opiskelemaan. Olin opiskellut ekan kerran 1989 eteenpäin ja minulla oli sen ajan lainsäädännön mukaan vielä opintotukikuukausia käyttämättä. Sain jotain 12-14kk ajalta opintotukea 300€/kk tai vähän alle. Lisäksi nostin opintolainan samalta ajalta, jonka käytin sijoituksiin. Opintotuen loppumisen jälkeen en saanut mitään tukia, eli kolme vuotta olin opiskelijana ilman tukia ennen kuin valmistuin ja aloin saada työttömyyskorvausta.
Olin opintoja ennen työtön, joten se tulojen tippuminen ei ollut niin paha. Ja oli meillä joku 20000-30000 säästöjä, joista olisi voinut ottaa pahan tilanteen tullen. Ensimmäisenä opiskeluvuotena meillä oli sellaista kunnon nuukailumeininkiä, että syötiin arkena kiltisti siskonmakkarakeittoa ja paremmat ruuat jätettiin viikonlopulle. Koulusta keräsin limutölkkejä, joilla sain lapsen pidettyä taskurahoissa :-) Ihan hyvin me pärjättiin eikä se tuntunut niin ankealta ja köyhältä kuin mitä pelkäsin etukäteen. Olin koulukavereista ainoa, joka osti kaikki kirjat itselleen. Toiset valittivat ettei kirjastossa ole tarpeeksi kirjoja ja kuitenkin niillä tuntui olevan rahaa viikonloppukännäilyyn. Asennekysymys.
Minä opiskelin täysin uuden alan (rahoitus), mutta en onnistunut saamaan kesätöitä opintojen aikana. Enkä ole myöhemminkään työllistynyt. Se opintojen aikainen työskentely taitaa olla todella tärkeää jatkon kannalta, se oman alan työkokemus. Näin jälkeenpäin olisi ehkä kannattanut olla koulusta välillä poissa ja käydä töissä. Monet opiskelukaverit teki töitä päivän tai pari viikossa noin ekasta vuodesta eteenpäin. Minä kävin koulussa joka päivä ja sain loistavat numerot ja stipendin hyvästä opintomenestyksestä, mutta en niitä töitä.
Moni olisi oikeutettu aikuiskoulutustukeen muttei tiedä sitä! Ei sitä mainosteta missään, itsekin ihan vahingossa siihen törmäsin. Muuten olisin kiltisti lähestynyt Kelaa ja kitkuttanut opintotuella.
Kannattaa ottaa selville, mikä olisi se väylä, jota kautta voisit hankkia koulutuksen, jos sulla on jo aiempi korkeakoulututkinto. Tutkinto-uudistus on tehnyt kouluihin pääsemisen vaikeammaksi perinteisen yhteishaun kautta niille, joilla jo on tutkinto, joten kannattaa selvittää vaihtoehtoiset väylät sekä aikuiskoulutus. Uudistukset ovat tehneet myös muutoksia opintotukeen, ja kannattaa selvittää, saatko ollenkaan opintotukea, tai saisitko vastaavasti jotain muuta tukea opintoihin. Jos olet työtön ja alallasi on huono työtilanne, on mahdollista opiskella kaksi vuotta työttömyysetuudella.
Itse siis opiskelen amkissa työttömyysetuudella, joten näinä vuosina oli alunperin tarkoitus suorittaa opintoja ripeästi. Opintosuunnitelma on kuitenkin uudistettu niin, että en voi suorittaa kursseja aiemmilta vuosikursseilta, koska meillä on erilainen oppimismenetelmä, mikä on erittäin turhauttavaa. Aika tuntuu kuluvan hukkaan, kun etäpäiviä on paljon, ja toisaalta lukujärjestykset muuttuvat koko ajan niin, että yhtäkkiä voikin olla pakollista läsnäoloa juuri sille päivälle, mikä piti alunperin olla "vapaa". Voin siis sanoa, että huono suunnittelu ja tällainen turhanpäiväinen hallinnollinen pelleily (meillä on tässä nyt tämä uusi ja upea tapa opettaa ja oppia...) vie motivaatiota ja hankaloittaa elämän, kuten sivutöiden, suunnittelua.
Me pärjätään nämä kaksi vuotta ihan ok taloudellisesti, ja henkisestihän tämä on tosi helppoa kun lapsille on riittävästi aikaa, ja opiskelu nyt ei ole mitään rakettitiedettä enää aikuisiällä, kun asioihin, joita ei osaa, ymmärtää ja kehtaa jo hakea ajoissa ohjausta. Olen valmistautunut siihen, että loput opiskeluajat ovat todella rankkoja, koska töitä on pakko tehdä ja harjoitteluja on paljon, ja ne tehdään kolmivorotyönä.