Miksi suomalainen mies tarttuu vaikeuksissa pulloon?
Useammin kuin usein kuulee kerrottavan "Join, kun oli vaikeaa", tai suruun, tai eromasennukseen tai työttömyyteen tai muihin huoliin. Mistä tämä käyttäytymismalli on opittu?
Sehän on jo jonkinlainen vitsikin, apaattinen ja masentunut, ryyppäävä kansa. Mutta miksi?
Kommentit (5)
Miksi ei ryyppäisi vaikeuksissa kun ryyppää muutenkin.
Mutta kumpi onkaan syy ja kumpi seuraus?
Kuka saa mistäkin sen ilonsa. Itse juoksen metsään kun alkaa ahdistaa. Kummasti saa omille ajatuksilleen vastapainoa kun fiilistelee satavuotiaita puita ja ajattelee että nuo ovat olleet täällä ennen minua ja jäävät minun jälkeenikin.
En niitä nyt ihan sentään halaile, mutta melkein :)
Mikään ei ole mieltärauhoittavampaa kuin metsän tuoksu.
Koska suomalainen mies on synnynnäinen juoppo. Rumakin vielä.
Koska suomalainen mies on heikko. Se ei kestä minkäänlaisia tunteita.
Tosin sama koskee suurta osaa suomalaisista naisista.
missä maassa näin ei tehdä?