Lue keskustelun säännöt.
Tuleeko kellekään muulle ikinä ajatus...
04.07.2014 |
... että kun kävelet vaikka korkealla sillalla, että nyt ei saa hypätä alas? Siis että oikeasti pelkäät, että saattaisit hypätä. Tai kun sinulla on terävä veitsi, että et saa nyt iskeä sillä itseäsi? Tai kuuma levy, niin älä laita kasvojasi siihen? Tai Kodin Putkimies -pullon kohdalla, että älä vaan juo sitä. Mulla sattuu tätä koko ajan, toki stressaantuneena enemmän.
Mulla tätä on jatkunut varmaan kymmenen vuotta. En ole masentunut.
Kommentit (37)
Juu. Etenkin nyt, kun muutin ekasta kerroksesta kuudenteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En oikeasti ymmärrä mistä se johtuu. Onko taustalla joku pelko kontrollin menetyksestä tai siitä, että saattaisin oikeasti tehdä jotakin hullua? Joku päivä vaan loikata sillalta tai lyödä itseäni keittiöveitsellä rintaan? Ilman mitään syytä.
Pakkoajatuksia, yritän olla välittämättä.
Mä ajattelin joskus sammuttavani auton kesken ajon ja lopulta aloin pelkäämään,etten kai vaan tee niin. No en tehnyt,mutta se itsensä vakuuttelu tekemättömyydestä ja se tunne on jotain niin persettä.
Ei se nyt kovin patologista varmaan ole. Kaikille hoetaan aina että älä nyt vaan ja muista että et sitä ja tätä tuota. Se vaan jää jotenkin mieleen kaikumaan ja tulee ajatuksiin jos on jokin "vaara" lähettyvillä. Pakkoajatukset on jotain aivan muuta.
Ei hätää. Olet aivan terve. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On se niin kauhea tunne. Koskaan ei tule pelkoa siitä, että vahingoittaisin muita, vaan aina itseäni. Monesti mietin, että mitä ihastus ajattelee, kun olen kaivertanut silmäni ulos tai tarkoituksella polttanut naamani levyllä. Siis ihan todella tulee tällainen ajatus!
Kukaan ei uskoisi, joka minut tuntee.
Mulle tulee paljon typerämpiä. Kuten viime sunnuntaina hääkirkossa, pelkäsin että mitä jos hyppään penkille seisomaan, näytän persettä kaikille ja huudan hävyttömyyksiä. Tai kokouksessa alan piereskelemään ja vääntelemään naamaani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.07.2014 klo 20:13"]
Ei se nyt kovin patologista varmaan ole. Kaikille hoetaan aina että älä nyt vaan ja muista että et sitä ja tätä tuota. Se vaan jää jotenkin mieleen kaikumaan ja tulee ajatuksiin jos on jokin "vaara" lähettyvillä. Pakkoajatukset on jotain aivan muuta.
Ei hätää. Olet aivan terve. :)
[/quote]
No enpä tiedä. Mietin, että onko se sitä kontrollin menetyksen pelkoa vai ajatusta siitä, että mulla on joku pimeä puoli, joka haluaa satuttaa minua.
Lievää ocd oireilua. Mulla on joskus vähän, joskus ollu ihan kamalasti. Kun menee hyvin tai on liikaa muuta mielessä, niin unohtuu.
koskaan en ole mitään tehnyt. Kamalinta on, kun keittiössä koira istuu jaloissa ja mietin, että nyt jos iskisin siihen veitsen, se ei edes osaisi varoa. Se on täysin armoillani ja luottaa minuun. Hyi kun tulee kamala olo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.07.2014 klo 20:16"]
Lievää ocd oireilua. Mulla on joskus vähän, joskus ollu ihan kamalasti. Kun menee hyvin tai on liikaa muuta mielessä, niin unohtuu.
koskaan en ole mitään tehnyt. Kamalinta on, kun keittiössä koira istuu jaloissa ja mietin, että nyt jos iskisin siihen veitsen, se ei edes osaisi varoa. Se on täysin armoillani ja luottaa minuun. Hyi kun tulee kamala olo.
[/quote]
Kauheaa :( Mulla ei onneksi ole ikinä tullut ajatusta toisten satuttamisesta, vain pelkoa siitä, että isken itseäni esim. juuri veitsellä tai juon jotakin happoa.
ap
Joo mullekin tulee samanlaisia ajatuksia. Esim. autoa ajaessa saatan miettiä että mitäköhän kävisi jos ajaisin nyt tolppaa päin/ulos tieltä/ulos sillalta. Kävellessäni asuintaloni luhtikäytävillä saatan ajatella että mitä jos hyppäisinkin alas (3. kerros). Sitä tulee tosi paljon että mitä jos heittäisinkin puhelimeni (iphone5) jokeen tai pudottaisin sen korkealta. (en ole ikinä tahallani hajottanut puhelintani ja pelkään suorastaan neuroottisesti sen hajoamista koska on niin kallis)
En ajattele että tämä on vaarallista, sillä ikinä en näitä halua toteuttaa, ovat vain ajatuksia eikä niihin liity toisten vahingoittaminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ajanut kymmeneen vuoteen autolla, koska minulla oli tuollainen pakkoajatus tieltä ulos ajamisesta. Tuntui että voin milloin tahansa kääntää rattia niin että ajan metsään. Oli tosi ahdistavaa.
Jossain Hyvien ja Huonojen Uutisien jaksossa keskusteltiin tästä aiheesta tehdystä tutkimuksesta. Muistaaksen sen tutkimuksen perusteella joku 99% ihmisistä saa näitä ajatuksia säännöllisesti :D Että ei huolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.07.2014 klo 20:14"]
Mulle tulee paljon typerämpiä. Kuten viime sunnuntaina hääkirkossa, pelkäsin että mitä jos hyppään penkille seisomaan, näytän persettä kaikille ja huudan hävyttömyyksiä. Tai kokouksessa alan piereskelemään ja vääntelemään naamaani.
[/quote]
Ei jumalauta,Kiitos nauruista!!! :D
Hyvä kuulla että en ole yksin. Olen ajatellut, että olenko oikeasti hullu.
ap
Juu mullekin tuli toisinaan opiskeluaikoina luennoilla mieleen, että toivottavasti en nyt nouse ylös ja ala puhumaan jotain järjetöntä, riisuudu alasti tms.
Minulla tulee noita ajatuksia liittyen lapsiini. Etenkin vauvan kanssa parvekkeella ollessa pitää lähteä pois kun alkaa niin ahdistaa että jos yhtäkkiä heitän tämän tästä kuudennesta kerroksesta. Aivan hirveä olo tulee ja halaan tiukasti vauvaa. En siis todellakaan halua sitä heittää, vauva ei millään lailla edes väsytä tai ahdista minua,olen päinvastoin todella rakastunut siihen.
Mulla on obessive compulsive disorder ja nuo ajatukset on ihan arkipäivää. Niihin on jo ehtinyt tottua ja TIEDÄN järjen tasolla, etten ikinä tekisi mitään tuollaista. Silti se ahdistaa, varsinkin kun tuntuu, että osa minusta HALUAA esim. juurikin loikata sillalta alas.
Minulla on kyllä menneisyydessä ollut masennusjakso (reaktiivinen, elämä oli niin kauheaa), jolloin oikeasti harkitsin itsemurhaa. Ihan loogisesti, pros and cons. Tulin siihen tulokseen, että se olisi läheisilleni liian raskasta. Muuten olisin viiltänyt ranteet.
En sitten tiedä onko joku itsetuhoisuus jäänyt pinnan alla päälle.
Mulla on kanssa noita ajatuksia. Lievimpinä esim. kulkiessani avaimet kädessä viemärin yli, että mitä jos nyt pudottaisinkin ne sinne. Kauheimmat ovat sellaisia, että mietin jonkun koiran tai toisen ihmisen potkaisemista tai jopa tappamista, tai sillalta alashyppäämistä, tai auton eteen kävelemistä.
Jep. Ahdistavaa.