Minä vihaan miestäni

Niin minäkin vihaan sinua, vaimoseni. T. Miehesi

Lähtisit sitten menemään,

Täällä sama. Seurustellaan vain, avioerohakemus tehty.

[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 13:03"]

Viha on liian voimakas sana... tai sitten ei. En siedä sen kiukuttelua, kiroilua ja minäminä-asennetta yhtään. En kuitenkaan saa hänet muuttamaan pois. Avioeropaperitkin jo tulostin ja täytin, hän heitti ne pois koska rakastaa minua eikä halua ketään muuta. Ei kuitenkaan mahdu sen päähän vaikka olen 51 miljoonaa kertaa asiasta sanonut että sanat ei riitä jos hän ei rupea teoillaan näyttämään että tämä perhe merkitsee hänelle jotain.

Kiitos että sain avautua.

[/quote]

Toi sinun valituksesi osoitti että sinä se olet ongelma teidän suhteessa. Lapsellista vinkumista

Niin kauan kuin annat miehesi käyttäytyä kuten käyttäytyy, mitään muutosta ei tapahdu. Mies herää sitten, kun pistät kovat peliin konkreettisesti. Lähde vaikka sukulaisiin lasten kanssa toiselle puolelle Suomea, jos mahdollista.

Mulla sama, mutta en vihaa miestä. Rakastan, mutta mies käyttäytyy kuin vihaisi mua. Tänään rankaisee mua kuneeilen vaikutin vihaiselta enkä kertonut mikä mun on hätänä, "anna mun olla" "oo hiljaa" jatkuvaa haukkumista ja kiroilua, voi kun tulis pian heinäkuun puoliväli. Harkinta-aika loppuu tuolloin. Ei epäilystäkään mitä sitten tapahtuu.

Olen kerran jo lähtenyt lasten kanssa äitini luokse, "auttoi" hetken. Mies vaan joutuu kuitenkin muuttamaan jos minä muutan pois, lapsille olis helpointa jos saisivat jäädä kotiin. Tuo ei vain tajua että en jaksa enää kuunnella sitä kun kiroilee heti kun joku asia ei mene niin kuin hänen mielestä pitäis, esin pelaa jotain ja kuolee pelissä. Kivaa kun 2-vuotias osaa jo kiroilla kuuluvasti, vittu saatana perkele.

Miehet ovat niin vitun lapsellisia!!! Käyttäytyvät kuin teinit pienten lasten läsnäollessa. Itse olen mielummin yh. Uutta ukkoa ei tule.

Nro 4.

Mies on akateeminen työtön, kotona lasten kanssa. Ei halua että laitetaan lapset päiväkotiin, ei kuitenkaan jaksa päivisin tehdä niiden kanssa juuri mitään. Lapset viihdyttää itseään/toisiaan, mies pelaa. Esikoisen kanssa jaksoi, siksi hankittiin toinen ja nyt koko mies on muuttunut. Tällaisen ihmisen kanssa en olisi mennyt naimisiin. Asioista on puhuttu, olen kirjoittanut hänelle pitkiä kirjeitä, ei vaikutusta, ainakaan pysyvää. Nyt en siedä enää miehen naamaa enkä ääntä, haluan vain eroon hänestä. Tottakai miehessä on hyviäkin puolia, ne ovat vain liiankin hyvässä piilossa tällä hetkellä.

Laita eropaperit käräjäoikeuden kautta miehelle ja varaa aika perheneuvolaan (voit mennä sinne yksin kertomaan tilanteestanne). Voimia.

No et varmasti ole sanonut 51 miljoonaa kertaa... se tekisi 10 vuoden aikana 13972.6 kertaa päivässä ja 9.7 kertaa minuutissa! :-D

Eroa perkele!