1.alatiesynnytys+eppari+imukuppi, 2.suunniteltu sektio perätilan takia, 3.?
Eli mitä tekisit tilanteessani?
1. synnytys kesti pitkään. Aluksi käynnistyi spontaanisti, sitten supistukset loppuivat kuin seinään. Odottelin puoli vuorokautta sairaalassa supistusten alkamista uudelleen. Kohdunsuun oli kuitenkin avautunut hiljaksiin itsekseen ja synnytystä sitten vauhditettiin puhkaisemalla kalvot. Olin väsynyt odottelusta+valvomisesta. Avautumisvaihe meni hyvin, mutta ponnistuvaihe pitkittyi. Vauva oli tulossa otsa edellä ja jäi jumiin synnytyskanavaan. Vauvan sydänäänet heikkenivät ja minua oltiin jo kuskaamassa hätäsektioon, kunnes pää saatiin oikeaan asentoon ja vauva autettiin ulos imukupilla. En jaksanut itse enää ponnistaa. Eppari jouduttiin tekemään, että ei tulisi repeämiä. Olin todella pitkään kipeä, eppari haava ei ottanut parantuakseen ja sain kohtutulehduksen ja antibiooteista antibioottiripulin.
2. Vauvan perätila huomataan vasta tosi myöhään, rv37. neuvolassa. Oma terkkani oli lomalla ja toinen terkka huomasi perätilan (vauva oli ollut jo pidempään perätilassa) Tosin vauva oli niin eriskummallisella mutkalla, että edes kätilö ei vatsan päältä tunnustellen osannut sanoa, miten päin vauva oli. Ultrassa sitten selvisi perätila. Vauva oli jo niin syvällä latiossa, että kääntöyritys ei onnistunut, joten minulle tehtiin suunniteltu sectio.
Nyt sitten mietin, miten 3. synnytys. Yritänkö alakautta synnyttää vai otanko suunnitellun sektion. Sen kun saisin, jos haluan.
Kommentit (3)
1. Synnytys pitkittynyt ponnistusvaihe, ei tiedossa asentovirheitä, sydänäänten lasku, hätäsektioon melkein lähtö, mutta imukupilla tuli ulos. Eppari, repeämää. Helkkarin kipeä pari viikkoa. Vauva alle 3,5 kg.
2. synnytys kulultaan normaali, puolen tunnin ponnistusvaihe, ei repeämiä. Kahden päivän jälkeen ei mitään tuntemuksia alapäässä, sitä ennen ei kipuja vaan vain tuntemuksia. Vauva 4 kg.
Sinuna pyrkisin päästä saamaan äitipolilta asiantuntijan arvion onko syytä odottaa ongelmien toistuvan alatiesynnytyksessä. Minua pelotti, kysyin, sain perustellut vastaukset ja hyvillä mielin lähdin alatiesynnytykseen. Toipuminen oli tällä kertaa niin nopeaa, että olin pitänyt tällaisia hehkutuskertomuksia ilkeämielisten alatiesynnytysfanaatikkojen propagandana :D
Valitsin suunitelun sektion enkä katunut.
Ilmeisesti sinulla ei ole alatiekammoa, kerran kyselet täällä ja harkitset asiaa. Ja tiedätkin jo, että sektiokaan ei ole kivuton ja helppo ratkaisu.
Itse varmaan tuossa tilanteessa kävisin tarkat etukäteiskeskustelut ja avoimin mielin alatiehen, mutta heti jos tulisi vastaavia ongelmia alettaisiin harkita kiireellistä sektiota.
Hyvää synnytystä sinulle!