Henkisesti rakastan naista, fyysistä nautintoa saan seksistä miehen kanssa

mä keksin sun ongelmaan ratkaisun: hommaat ns.entisen naisen, jolle on tehty sukupuolenvaihdosleikkaus - naisen aivot, mutta muna!

terveisin nero

Tietääkseni biseksuaalisuudessa on tyypillistä, että omasta sukupuolesta haetaan enemmän läheisyyttä kuin seksiä. Halutaan korkeintaan koskettaa, istua sylissä jne.

Vaikuttaa ehkä ontolta, mutta jokainen elää oman elämänsä, ja jos kyseessä on aikuiset ihmiset, olisi ideaalia laittaa omat tarpeet edelle ja antaa muiden olla sitä mieltä kuin ovat. Varsinkin kun ei olla ketään pettämässä. Lähipiirisi ahdistuneet  saattavat olla kaappi kiinni itsekin.

[quote author="Vierailija" time="22.06.2014 klo 02:55"]

Tietääkseni biseksuaalisuudessa on tyypillistä, että omasta sukupuolesta haetaan enemmän läheisyyttä kuin seksiä. Halutaan korkeintaan koskettaa, istua sylissä jne.

Vaikuttaa ehkä ontolta, mutta jokainen elää oman elämänsä, ja jos kyseessä on aikuiset ihmiset, olisi ideaalia laittaa omat tarpeet edelle ja antaa muiden olla sitä mieltä kuin ovat. Varsinkin kun ei olla ketään pettämässä. Lähipiirisi ahdistuneet  saattavat olla kaappi kiinni itsekin.

[/quote]

Mun mielestä taas bi:t nimenomaan hakevat sitä seksiä.. lesbot läheisyyttä ja rakkautta.

Rakkaus ei katso sukupuolta.

[quote author="Vierailija" time="22.06.2014 klo 03:37"]

[quote author="Vierailija" time="22.06.2014 klo 02:55"]

Tietääkseni biseksuaalisuudessa on tyypillistä, että omasta sukupuolesta haetaan enemmän läheisyyttä kuin seksiä. Halutaan korkeintaan koskettaa, istua sylissä jne.

Vaikuttaa ehkä ontolta, mutta jokainen elää oman elämänsä, ja jos kyseessä on aikuiset ihmiset, olisi ideaalia laittaa omat tarpeet edelle ja antaa muiden olla sitä mieltä kuin ovat. Varsinkin kun ei olla ketään pettämässä. Lähipiirisi ahdistuneet  saattavat olla kaappi kiinni itsekin.

[/quote]

Mun mielestä taas bi:t nimenomaan hakevat sitä seksiä.. lesbot läheisyyttä ja rakkautta.

[/quote] Ei se bi-seksuaalisuus tarkoita aina sitä, että ollaan parisuhteessa miehen kanssa ja käydään vaan hakemassa seksiä naisilta. Kyllä bi-nainen voi olal ihan vakavassa, kestävässä parisuhteessa, joko miehen tai naisen kanssa, mutta vain yhden kerrallaan.

Bi-naisilla ei ole kovin hyvä huuto lesbojen keskuudessa. Kun sitä mul*kua on ihan pakko joskus saada.

[quote author="Vierailija" time="22.06.2014 klo 01:41"]

Jaa. Nykyään on niin monimutkaista tietää onko kukko vai kana, se on ihan muotia.

[/quote]

Enpä tätä muodiksikaan kutsuisi. Tunteitaan on varsin vaikea muodin mukaan muutella. Se, joka niin onnistuisi tuksin oikeita tunteita edes pystyy tuntemaan.

Nykyisin on mahdollisuus avoimemmin miettiä asioitaan. Siinähän se.

Minulla mielenkiintoinen tilanne. Olen nainen ja minulla on läheinen naisystävä. Tiedämme rakastavamme toisiamme, sillä olemme sen tavallaan sanoneet toisillemme. Olemme kumpikin parisuhteessa miehen kanssa, jota emme rakasta ja olemme sanoneet toisillemme ettemme voi miehiä rakastaa. Olemme ystäväni kanssa yhteydessä lähes päivittäin ja jos emme näe toisiamme muutamaan päivään tulee kamala ikävä. Ajattelemme toisiamme lähes joka hetki. Olemme suunnitelleet yhteistä tekemistä niin paljon, että sitä riittää useaksi vuodeksi. Kumpikin meistä on varmaan keksinyt kymmeniä paikkoja missä voimme käydä ja kymmeniä asioita, mitä voisimme yhdessä tehdä ja haaveilemme molemmat yhdessä vietettävästä ajasta. Tavallaan meillä on 2 parisuhdetta. Jonkinlainen suhde miehen kanssa, jota emme rakasta (toisella hyöty- ja huvisuhde ja toisella laastarisuhde) ja sitten meillä keskenämme niin tiivis ystävyyssuhde, että sitä voisi pitää parisuhteena ilman seksiä.

Ensitapaaminen oli säväyttävä meille molemmille ja jännitimme toisiamme oudosti muutaman ensimmäisen vuoden (kummallekin outo ilmiö, sillä yleensä olemme jännittäneet vain miehiä). Saimme molemmat vahvoja fyysisiä reaktioita ollessamme samassa tilassa (sydän hakkasi, jalat olivat hyytelöä, muu maailma unohtui, ajatukset katkeilivat, muisti pätki). sitten päätimme ystävystyä ja tutustumisvaiheessa välillämme oli valtava energiavirtaus. Vielä nytkin jännitämme hiukan toisiamme vaikka tilanne onkin huomattavasti seestynyt.

Tavallaan olen ymmälläni tästä kaikesta ja mietin onko minulla ja tällä samaa sukupuolta olevalla ystävällä vain todella syvä ystävyyssuhde vai voiko siinä olla jotain muutakin (sielunkumppanuutta, kiellettyä rakkautta...)?

Lisäys äskeiseen. Meidän ei edes pitänyt alkaa näin läheisiksi ystäviksi ja sovimme jotain aivan muuta. Jotenkin tuntuu että yritämme pitää karkaavaa mopoa käsissämme.

Jaa. Nykyään on niin monimutkaista tietää onko kukko vai kana, se on ihan muotia.

Suurin sukupuolielin on aivot.

[quote author="Vierailija" time="22.06.2014 klo 01:41"]Jaa. Nykyään on niin monimutkaista tietää onko kukko vai kana, se on ihan muotia.

[/quote] Samaa mieltä. Kummasti niitä on nykyisin kaikenlaisia. Tai ihan väkisin pitäisi olla "jotain".

Nykyään on kai niin "sou läst minute" olla ihan vain hetero tai korkeintaan seksifantasioida vaikka naisen koskettelusta. Pitää olla ihan sekaisin siitä kumpaako haluaa vai haluaako ihan kaikkea. Pitää olla panseksuaali tai vähintäänkin ahdistuneena kaapissa piilolesboutensa kanssa-

Tosiasia on kuitenkin, että SUURIMMALLA osalla ihmisistä en eriasteista mielenkiintoa hiukan omaankin sukupuoleen, harva on sataprosenttisen hetero. Myös nuoruuteen kuuluu pohtia omaa seksuaalisuuttaan. Ennen siitä ei tehty numeroa, oma raide löytyi kyllä ajan myötä ihan itsestään. Nykyään pitää ihan alleviivata, kuinka poikkeuksellinen on sadan muunkin muka poikkeuksellisen joukossa. Huoh.

^Ennen mentiin hirteen, järveen tai kulissiliittoon. Onneksi nykyään saa käsitellä asioitaan julkisesti.

Aloittaja on varmaan enemmän bi kuin hetero. Tai sitten hän ei ole vielä rakastunut  mieheen.

Minkä ikäinen aloittaja oot? Onko tuo sulle uusi tilanne?

Olen 35-vuotias äiti, eronnut ja pitkään ollut ilman miestä, koska tiedän, etten halua enää parisuhteeseen miehen kanssa ehkä koskaan. Miessuhteeni eivät ole koskaan olleet sillä tavalla onnellisia, aina on tuntunut että jotain puuttuu. Tajusin vuonna 2006 että pidän myös naisista, mutta olen vielä kaapissa, koska en tiedä miten uskaltautuisin ulos. Lähipiirini ihmiset ja ympäristöni ovat niin kielteisiä homoseksuaalisuudelle, etten ole uskaltanut kertoa kuin tunteideni kohteelle mikä olen.

ap

[quote author="Vierailija" time="22.06.2014 klo 13:25"]

Bi-naisilla ei ole kovin hyvä huuto lesbojen keskuudessa. Kun sitä mul*kua on ihan pakko joskus saada.

[/quote]

Naurettava stereotypia. Näin bi-naisena voin sanoa että aivan sama mitä siellä jalkojen välissä on, se m*lkkukin kun sitä paitsi on täysin korvattavissa.

Mun korvaan välillä särähtää se, kun kahden samaa sukupuolta olevan rakkaudesta ja kiinnostuksesta toisiinsa puhutaan kiellettynä rakkautena. Toki voihan se tavallaan kiellettyä olla niiden silmissä, jotka vastustavat sellaista ja tietyissä kulttuureissa enemmän kuin toisissa, mutta muuten siinä ei ole sen enempää kielletyn makua mun mielestä kuin miehen ja naisen suhteessakaan. Mun korvaan joskus ottaa kun esim. Jippu laulaa, et "nukutaan kiellytyllä iholla"(Eva, nukutaan kielletyllä iholla), niin mietin toisinaan et mitä kiellettyä siinä on jos kaksi naista on yhessä. Musta on hienoa pitää naisista ja se on mulle luonnollinen asia, tosin ihan kaikkien ihmisten joukossa en aina voi olla aivan sellainen kuin olen, meitä ihmisiä kun on niin moneksi ja myös suhtautumisia. Jos sitä asiaa, että pitää oman sukupuolensa edustajista pitää kiellettynä, niin silloin ei ehkä ole ihan sinut asian kanssa(siis henkilö, joka pitää oman sukupuolensa edustajista).Sanoisin näin, että asia kannattaa vain hyväksyä ja oppia tulemaan toimeen sen kanssa. Jos aika nuoresta lähtien on tuntenut enemmän tai vähemmän vetoa oman sukupuolensa edustajiin ja nyt vanhempanakin vielä tuntee, niin miksipä se asia ajan saatossa muuttuisi, ei ainakaan mulla ole muuttunu, on vaan vahvistunu. Et samalla tiellä ollaan edelleen ja eteenpäin vaan mennään =)