Ammattinne puolesta sosiaalityöntekijöiden kanssa työskentelevät (ov)?

Todella ammattitaitoisia. Monia tunnen työn kautta jo muutaman vuoden takaa, aina olen saanut vastauksen ongelmaani yhteistyön muodossa. Opetusalalla olen. 

Työskentelen lasten ja nuorten parissa eräässä asuntolla. Täytyy sanoa, että paljon hyvin vaikeita tilanteita todistaneena ihmettelen paljon sossujen hidasta toimintaa. Vuosia olemme saaneet ilmaista huoltamme asiakkaan tilanteesta ja kun loppujen lopuksi tämä asiakas päätyy psykoosiin, niin sossutkin herää.

Usein myös muistutetaan rahasta, eli emme voi tarjota asiakkaalle sitä tai tätä apua, koska se maksaa liikaa.

Riippuu varmasti kunnasta ja ihmisistä. En yritä yleistää tätä kaikkiin sossuihin, mutta oma kokemukseni meidän kunnassa on tämä.

Muutama taksinkuljettaja on kertonut tilanteista, joissa he joutuvat viemään vanhempiensa pahoinpitelemiä lapsia sairaalaan. Arvostan sosiaalityöntekijöitä ja kyseisiä kuljettajia, koska he huolehtivat kaltoin kohdelluista lapsista. Olisipa olemassa keino, jolla alkoholisoituneita, väkivaltaisia ja narkomaaneja estettäisiin lisääntymästä.

On sosiaalityöntekijöitä ja sosiaalityöntekijöitä.. Olen siitä onnellisessa (?) asemassa, että on  tullut oltua sosiaali-ihmisten kanssa tekemisissä vähän joka kantilta. Myön ammatin kautta. Olen itse sijaislapsi, ensin perheessä sittemmin laitoksessa. Sen jälkeen jälkihuollossa. Seuraavana taisi vuorossa olla työn kautta tulleet kontakktit, sittemmin oman perheen kautta niin kunnan vammaispalvelujen työntekijät kuin sairaalan soiaalityöntekijä (omaisnäkökulmasta). Olen siis itsekin sh, ja töissä teemme tiivistä yhteistyötä sosiaalityöntekijän kanssa.

Näistä kaikista sanoisin, että täöissä on ihan hyvä kuva sosiaalityöntekijästä, niin kauan kun ymmärtää pysyä ns omalla tontillaan- kuten me muutkin. Kaikkein oudoin kuva tuli siitä tytysystä jonka piti tulla lastenosastolle kertomaan minulle mitä tukia ja mistä ja millä perustein voidaan hakea kun lapsi on vakavasti sairas.. Hän kun jäi paperinippunsa kanssa oven suuhun seisomaan, kiireisen oloisesti sanoi muutaman sanan ja tuuppasi ison nipun paperia minulle kouraan tutustuttavaksi. Ei oikein hyvää kuvaa antanut- eikä ainakaan auttanut asiassa johon apua olisin kaivannut..

Mutta joo, meitä kaikkia on moneen junaan, ja monia hyviä, asiansa oikeasti osaaviakin olen tavannut

Totta kai arvostamme!

-terveydenhoitaja

- jos myös laittaisitte ammatinne, jos ei ammattia, niin organisaatio.

ap

Arvostan heitä erittäin korkealle. Itse en kykenisi ko. työhön, joutuvat näkemään niin paljon aivan karmeita juttuja. Ihmettelen, miten he pysyvät järjissään ja kestävät kaiken tämän maailman pahan, koska itsekään en tahdo kestää ja minä sentään en joudu näkemään sitä kaikkea. Millään rahalla ja palkalla ei pysty mittaamaan sitä työtä, jota he tekevät.

Ammatiltani olen toimistotyöntekijä.

3 hienoa, muita?

Olen sosionomina/sosiaaliohjaajana kunnalla ja arvostan todella paljon, vastuullista työtä, jota itse en juuri sen vastuullisuuden takia haluaisi ainakaan näin nuorena vielä tehdä. Toivoisin myös, että he arvostaisivat meitä sosiaaliohjaajia. Osa arvostaakin, osa ei.

Sosiaalityöntekijöistä on todella paljon apua. Kun potilaan kotiasiat ovat sotkussa: on vaikka diagnosoitu veritauti, aloitettu sytostaattihoidot ja sitten pitäisi mennä kadulle tai johonkin juoppoyösijaan piikittämään valkosolukasvutekijöitä ja ostella kalliita lääkkeitä, niin voin vain pyytää hoitajia soittamaan sosiaalityöntekijä paikalle ja simsalabim, hän selvittää koko sotkun, hommaa rahat lääkkeisiin, asunnon ja kaikki. lääkäri