mieltäni painaa tosi iso asia, enkä voi kertoa sitä kellekään. Kenelle

Hei ap, miten onnistuit saamaan ostajat kirjaston leimoilla varustettuihin levyihin? Vai poistitko ne jotenkin?

On tosi lapsellista tulla esittämään ap:tä toisten keskusteluihin, aikuiset ihmiset!

Varsinkin vielä tämmösiin, missä toisella on oikeasti paha olla ja haluaa purkaa tunteitaan. Jotkut ei näköjään kasva sitten ikinä. Välillä tuntuu että minäkin (19v) olen aikuisempi henkisesti kuin moni muu täällä av palstalla, huoh.

Oikealle aplle: mikä ikinä asiasi onkaan, yritä kertoa se jollekin. Soita kriisipuhelimeen tai kirjoita murheesi anonyyminä johonkin, jollekin, jolla on vaitiolovelvollisuus. En suosittele kertomaan tänne, sillä täällä saat vastauksia jotka saattaa pahentaa oloasi.

Voimia ja jaksamista elämääsi, yritä ajatella elämäsi positiivisia asioita. Toivottavasti murheesi on ohimenevä. Älä jää yksin!

ap, rauhoitu, ei ole mitään hätää ja kaikki ihan oikeasti hyvin.

ihan oikeasti, et ole tehnyt mitään kovinkaan pahaa!

kerroithan että mies on onnellinen raskaudesta.

nyt tärkeintä on että nautit raskaudesta etkä stressaa, huolehdit itsestäsi ja ANNAT ITSELLESI ANTEEKSI!

Voit mennä puhumaan vaikka diakonia työntekijälle tai sitten neuvolapsykologille jos asia painaa sinua, he voivat myös neuvoa miten asiasta kerrot miehellesi.

neuvolassa voit ihan hyvin kertoa tästä asiasta TAI sitten sanot että haluat puhua neuvolapsykologin kanssa.

kaikki hyvin, sinulla kasvaa ihana lapsi jota sekä sinä että miehesi rakastatte. ei ole mitään hätää. vauva on iloinen asia.miehesikin on onnellinen. ei ole tapahtunut muuta kun hyvää!

kerro tänne silleen ettei kukaan voi mitenkään tunnistaa tai soita johonkin anonyymiin puhelimeen kysymään tukea

Kriisipuhelin?

Avaudu täällä. Muilla voi olla kokemusta.

Aina voi soittaa sosiaalipäivystykseen :). Tai palvelevaan puhelimeen.

Kerro tänne tai soita kriisipuhelimeen. Tuossa edellä ne jo olivatkin.

Joku rikos?

Kirjoita paperille ja polta se?

Joku ammattilainen. Muut eivät ole luotettavia. Vaikka diakoni jos et terapeutille pääse.

Onko kyseessä akuutti ongelma? Siinä tapuksessa kannattaa soittaa kriisipuhelimeen.

Jos kyse on jostain menneisyyden möröstä tms niin alottaisin ehkä kertomalla just netissä anonyymisti, vois saada uusia näkökulmia ja ehkä vertaistukea..myös terveyskeskuksen kautta vois lähteä hakemaan keskusteluapua jos tilanne sitä vaatii

tsemppiä joka tapauksessa

Ja ap naureskelee, et hahaaa, taas mammat saa siellä jännitellä, että mikäs pikku probleemi on tänkin randomin mielenpäällä.

Hmm. Mä voin veikata. Sulla on turvonneet silmäpussit, EIKÄ YHTÄÄN TEELUSIKKAA PAKASTIMESSA? :'/

voi ei joku laittoi pelleilyksi. tämä ei ole mitään pelleilyä, sitä jos jaksaisikin, niin hyvinhän tässä menisi. asia on tosi iso, ei kuitenkaan mikään rikos tms. mielessä on pyörimässä... ememmän tämä vielä liittyy toiseen ihmiseen, kuin minuun, mutta heijastuu vahvasti minuunkin. tuolla toisella on kyllä vielä huonommin asiat, mutta se ei auta minua, eikä tarvitsekaan. minä haluaisin auttaa tuota toista, mutta kun asiat kääntyy oman pään sisään... huh ja auh. kun itse voisinkin oikeasti avautua. yksi työkaveri olisi halunnut tietää. mikä mulla on, mutta tätä ei tosiaankaan voi kertoa. t. ap.

[quote author="Vierailija" time="29.03.2014 klo 16:33"]

voi ei joku laittoi pelleilyksi. tämä ei ole mitään pelleilyä, sitä jos jaksaisikin, niin hyvinhän tässä menisi. asia on tosi iso, ei kuitenkaan mikään rikos tms. mielessä on pyörimässä... ememmän tämä vielä liittyy toiseen ihmiseen, kuin minuun, mutta heijastuu vahvasti minuunkin. tuolla toisella on kyllä vielä huonommin asiat, mutta se ei auta minua, eikä tarvitsekaan. minä haluaisin auttaa tuota toista, mutta kun asiat kääntyy oman pään sisään... huh ja auh. kun itse voisinkin oikeasti avautua. yksi työkaveri olisi halunnut tietää. mikä mulla on, mutta tätä ei tosiaankaan voi kertoa. t. ap.

[/quote]

Kuten sanottua, mene jonkun ammattilaisen pakeille. Niillä on vaitolovelvollisuus.

Kerro nyt.

Mulla kanssa yksi asia vaivaa. Siitä tietäämuutama henkilö joita en tapaa enää. Haluaisin että mieheni tietäisi mutta en pysty kertomaan. En pysty olemaan täysin itseni sen asian takia ja olen alkanut eristäytymään.

en voisi puhua siitä edes psykologille vaikka on vaitiolo velvolisuus. 

Okei kerron tämän tänne, jos se jotenkin helpottais. Ei tarvitse moralisoida, tiedän tehneeni väärin, kadun niin paljon.

Asia on niin, että mieheni sanoi, ettei halua lasta vielä ja itse olin ihan vauvakuumeissani. Tyhmä päähänpistos, mutta lopetin e-pillereiden oton kertomatta miehelleni. Viikko sitten tein positiivisen raskaustestin. Mies uskoo totta kai, että pillerit petti enkä voi kertoa totuutta. Mies on kuitenkin tosi innoissaan ja onnellinen, uskoo olevan kohtalon tarkoitus.

Mulla on NIIN HUONO OMATUNTO! on hetkiä jolloin toivon, että tulisi keskenmeno. En osaa yhtään iloita tästä raskaudesta, jota odotin ja halusin ihan liikaa.

ap

Ei varmaan helpota sun oloa mutta ei voi muuta todeta kun oma moka. Olisit miettinyt ennen kun toimit.

Kerro miehellesi totuus, koska tuskin pystyt elämään loppuelämääsi valheessa.

Jos miehesi jättää sinut, se on sinulle oikein. Jos taas ei, otat opiksesi ja elämä jatkuu. Totuus sinun on kuitenkin kerrottava.

tuo 16 en todellakaan ole minä ap. kaikenlaisia täällä onkin, ottaa nyt toisen murhe muka omana käsittelyyn. murheeni ei ole sitten ollenkasn tuonkaltainen. tuohan on lopulta ilo. huokaus taas. jollekin pitäisi patouma huolesta murheestani purkaa. t. ap.