Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miksi neuvolassa ei oteta huomioon jos lapsi osaa JOTAIN MUUTA??? ov

Vierailija
06.02.2006 |

Liittyen tohon yhteen ketjuun jossa lapsi ei ollut tiennyt jotain asioita...

Meillä mies oli kiukkunen kun tiesi että on " pakko" osata piirtää 5 vuotis neuvolassa... meidän lapsi ei oikeen ollut siihen mennessä siitä innostunut, mutta osasi paljon kaikenlaista muuta mitä esim 2 vuotta vanhempi sisko ei osannut, esim vaihtaa auton renkaan (no ei tietty yksin pysty mutta kuitenkin) ja avata ja laittaa kiinni pienen pieniä ruuveja yms... miesten hommaa...

Silti aina kiinnitetään huomioo vain ja ainoastaan siihen piirtämiseen, kyllä niitä kädentaitoja on muutkin asiat...

No nykyään 5 ja puol vuotiaana poika on kova piirtämään kun on siitä nyt vasta innostunut...

Kommentit (8)

Vierailija
1/8 |
06.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja veikkaisin että JOKAINEN ihminen takuaa miten autonrengas vaihdetaan... että ei se siitä osaamisesta ole kiinni jos pultteja ei auki osaa kääntää...

Vierailija
2/8 |
06.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

mä en ainakaan osaa yhtään piirtää... en oo koskaan osannu, tai no sillon lapsena mutta sille tasolle se sitten on jämähtänyt... =)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/8 |
06.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

että oppii isoihin ryhmiin...

No ikänsä ollut pph:lla ja nyt menossa eskariin päiväkotiin ja nyt ollu kyl viimesen vuoden kotona ja käyny srk-kerhoo missä parikymmentä ipanaa...

Mutta sanotte mitä sanotte niin en sen takia ota pois tutulta ja mukavalta hoitajalta että tottus isoon ryhmään ennen kouluun menoa kun kuitenkin sinne eskariin on mentävä...

Vierailija
4/8 |
06.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

mikä sinun lapselle on parasta, voi ziisus! Meillä meni kotoa eskariin ja pärjäävä tokaluokkalainen on nyt.

Vierailija
5/8 |
06.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja laittaisin päiväkotiin oman 4,5-vuotiaan tyttäreni. Minusta ryhmässä toimiminen on tärkeää ja kyllä siihen pitää jonkin verran oppia. Valitettavasti meillä vain on päiväkotiin niin pitkä matka että pph on ainoa vaihtoehto:(. Lisäksi en edes ole pph:n tyytyväinen kun mielestäni hän tarjoaa vain liikaa perushoitoa eikä mitään muuta!



Itse menin suoraan kotihoidosta kouluun ja oli TODELLA VAIKEAA!! En meinannut millään sopeutua suureen lapsiryhmään, meitä oli luokalla 20 oppilasta. Koko eka vuosi meni siihen sopeutumiseen ja toisten lasten tuntemaan oppimiseen. Kyllä olisi ollut paljon helpompaa jos sen olisi saanut jo hoitaa alta pois 6-vuotiaana!

Vierailija
6/8 |
06.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

vieläkin käymme pojan kanssa siellä välillä leikkimässä vaikka hän on vuosi sitten jäänyt sieltä pois.

Ja meillä oli vielä se hyvä puoli että siinä oli samassa pihassa toinen pph ja kolmas tuli lasten kanssa siihen pihaan leikkimään melkein päivittäin, että kyllä niitä lapsia siinä oli melkein 20 parahinpina päivinä.

T:10

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/8 |
06.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomessa on oppivelvollisuus, ei koulupakkoa. Itse koen kuitenkin, että koulu on omille lapsilleni se oikea paikka, jossa oppii paljon tulevan elämän kannalta tärkeitä taitoja.

Vierailija
8/8 |
06.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kummankin kanssa on sitten käyty kiltisti psykologin tai neuropsykologin tutkimuksissa ja ihan normaalin paperit on saatu.



Pahin ristiriita tuli esikoulun LTO:n kanssa, joka oli vakaasti sitä mieltä, että lapsemme on Asperger, koska hän oli niin kiinnostunut numeroista ja oli mm. vastannut kysymykseen " Kuinka moneen osaat laskea?" vastauksella " 1273:een" . Kun pojalta kysyin tästä, oli vastaus " Rupesin kerran laskemaan, enkä jaksanut laskea pidemmälle" . Neuropsykologikin naurahti tämän kuultuaan!



Ihan hyvähän tuo sinänsä on, että molemmat pojat ovat saaneet erityistä huomiota ja tukea heikkouksiensa kehittämiseen, mutta välillä vain mietityttää. Kun lisäksi tietää, että monet vaikeasti ongelmaiset eivät saa ongelmiinsa apua resurssien puutteen vuoksi, niin tuntuu, että moniin pieniin poikkeamiin " normaalista" kiinnitetään ihan liikaa huomiota.