Miksi te kuvittelette olevanne parempia, jotka ette ota sisarusrattaita, jos lasten ikäero vaikka 2v?
Sellanen kuva noista viesteistä tulee. Että kuvittelette olevanne parempia vanhempia, kun lapsenne saa liikuntaa ja kävelee itse pihalla.
Kuulkaas, mun tyttö 2v liikkuu 10 h päivässä, ainut kun on paikoillaan on nuo kauppa- ja puistomatkat, mitkä istuu rattaissa pikkuveljensä vieressä. Ja mä en ainakaan halua tuhlata kauppamatkaan 2-3 tuntia joka päivä kulkemalla taaperon tahtia.
Kommentit (4)
Siis jos ikäero on pieni. Tiedän lähipiiristä yhden äidin, joka on patalaiska: ei siivoa, ei ulkoile, ei tee yhtään mitään lasten kanssa eikä ennen lapsiakaan. Ikäero lapsilla 1v ja 1kk, ei kaksostenrattaita. Ei tarvi liikkua mihinkään päivisin, kun ei ole rattaita. Ei edes 200 metrin päähän maitoa hakemaan vaan voi pyytää miestä töiden jälkeen. mä tarjosin tälle äidille kerran meidän kaksostenrattaita lainaksi, kun lapset oli 1v4kk ja 3kk. Ei halunnut. Pelkäsi kai, että joutuisi liikkumaan ulkona sen jälkeen. Nyt lapset jo taaperoita ja teoriani on todistettu oikeaksi: ei vie koskaan lapsia mihinkään.
Siis että näiden jotka toitottavat täällä että tuplia ei tarvita jos ikäero on n. 2v tai enemmän täytyy olla sellaisia jotka eivät koskaan liiku juuri missään.
Me kuljetaan n. 10 km matkoja useita kertoja viikossa enkä voi kuvitella että 2- tai edes 3-vuotias jaksaisi vielä sellaisia ongelmitta kävellä. Ei ne tuplat nyt sitä kuitenkaan tarkoita että lapsi niissä koko ajan istuu, kyllä se saa myös kävellä niistä huolimatta, mutta lepopaikka on silti hyvä ja tarpeellinen.
ei kaksostenrattaita=laiska äiti. Selvä se. Lukeudun heihin.
Reilulla kahden vuoden ikäerolla (pari kuukautta päälle) koin kaksosten rattaiden hommaamisen aivan turhaksi. Seisomalautaa käytettiin senkin edestä. Vaatihan se totuttelua, mutta hiljalleen alkoi sujua.
Kyllä omanikin kävellä osaa ja juokseekin kovaa, mutta se ei olekaan mulle mikään kunniakysymys. Ja totta, olen myös mukavuudenhaluinen. Kun on asioita ja pitää ravata monessa paikassa, ottaa huomioon vauavnkin uniajat ja ruokailut, en todellakaan jää odottelemaan etanavauhtia kulkevaa lasta, vaan haluan hoitaa asiat vauhdikkaasti. Itse en pyytele anteeksi, että 3,5 vuotiaani istuu toisinaan rattaissa, omatpahan ovat pakarani, jotka siinä menossa saavat kyytiä=)