Minkälainen on pahin läheltä piti-tilanne, jolloin meinasit aiheuttaa tulipalon?

Teininä piti poltella salaa röökiä terassilla, kun vanhemmat olivat nukkumassa. Heitin tupakat aina palavana erään penkin taakse. Muutama vuosi myöhemmin sitä penkkiä siirrettiin ja oli vähän kärähtänyt... Kyllä hävetti.

Mulla alkoi kerran ompelukone savuamaan kun olin kääntynyt selin silittämään kankaita. Onneksi ei tapahtunut edellisenä päivänä, jolloin jätin työn kesken levälleen ja koneet päälle ja lähdin ostamaan kesken kaiken vetoketjua!

Olin sulattamassa rasvaa kattilassa ja unohdin koko homman kun muksu tuli selittämään jotakin. Seuraavaksi kuului humahdus ja näin sivusilmällä sellaisen välkähdyn liekeistä.

Juoksin hitonmoisella kiireellä keittiöön ja siellä ne lieskat löivät kattoon. Jäin siinä sitten paniikissa miettimään että mites ne rasvapalot pitikään sammuttaa (olen käynyt palokoulutuksen Basic Trainingin yhteydessä). Okei, se piti tukahduttaa ja katse jäi mattoon lattiassa. Taas oli tärkeysjärjestys kunnossa kun mielessäni ehdin miettiä, että en  tuon takia todellakaan pilaa kallista mattoa :D

Siskoni (joka oli meillä käymässä tuolloin) laittoi sitten kannen kattilan päälle ja siinä. Kauhea tuuletus vain päälle.

Muksu muistaa vieläkin (hänellä oli ikää tuolloin noin 3v.) että kuinka äiti teki ruokaa :D

Öljy syttyi avoliekkeihin kun paistoin jotain ranskiksia väsyneenä enkä mitannut öljyn lämpötilaa kun mittari oli rikki. No, hellasta puukaappeihin etäisyys about 50-60cm, joten pienesti siinä panikoi kun en heti osannut toimia mitenkään. Näytti niin hurjalta kun iso kattila roihahti ilmiliekkeihin. Mutta onneks sitten juoksin hakeen eteisen maton, otin kattilan pois liedeltä ja heitin maton päälle. Luojan kiitos tukehtu siihen toi. Vieläkin tajuun et ihan vaistojen varassa toimin.

Samoin ku silloin ku meinasin hukkua jäihin jokeen (on vähän off topic, mutta tuli mieleen). En oikein ajatellut mitään vaan reagoin vaan. Kauheen raskaissa talvivaatteissa täysin asiallisesti puhuin kaverilleni, että pysyy kaukana ja hakkasin jäätä sopivaan kohtaan, että voin hivuttautua ylös. Vaikka tuntu ku 1000000 veistä olis lävistänyt ja ui siinä nyt helvetin raskaat vaatteet päällä kun virtaus alla ja kuolema edessä. Ihmiset pystyy uskomattomiin asioihin.

Vastaan tähän vaikka tekijä oli lapsi. Kaksivuotiaamme oli päikkäreiltä herättyään leikkinyt sängyn vieressä olevalla jalkalampulla. Oli vetänyt lampun kiinni tyynyyn( taipuva hissivalaisin). Tuli sitten luokseni olohuoneeseen, hetken päästä taloon levisi kamala käry. Meni hetken ennen kuin tajusin mistä haju tulee. Tyynystä nousi jo savu, juoksutin nopeasti suihkuun. Ei ollut aiemmin tullut edes mieleen tuollaisen lampun olevan vaarallinen...

Ruokailun jälkeen jäi pöydälle kynttilät palamaan. Istuimme olkkarissa ja ihmettelin miksi naapureilla on kokko pihalla talvi-iltana (ruokailutila ei näy olkkariin). Sitten tajusin että kynttilöiden mansetit oli roihahtaneet ja palavia roippeita putoili pöytäliinalle jo. Tuolloin 13v kylmähermoinen tyttäreni tempaisi pöydältä vesikannun ja kaatoi vedet liekkeihin  jolloin tuli sammui. Hilkulla oli!

Lapsena olimme tehneet majan ja vieneet sinne pöytälampun. Viltti oli ollut lampun päällä jotta saimme majaan mukavan hämärän tunnelman. Paloi läpi ennenkuin huomasimme.

Lapsena sifonkihuivi syttyi kaulassa tuleen ja viime hetkellä sain sen taputeltua sammuksiin. Hiukset jo alkoivat humahtaa (ne palavat tosi äkkiä, muistan).

Olimme mökillä (jälleen lapsena) ja joku lapsista oli työntänyt uunin pellin kiinni juuri ennen nukkumaan menoa. Liian aikaisin sillä tuli kyti vielä. Äiti herätti meitä yöllä, kun veljeni oli alkanut oksentaa vihreää oksennusta ja äiti oli herännyt siihen. Koko talo sankkaa, mustaa savua täynnä. Oli hilkulla ettei äiti ja neljä lasta kuolleet nukkuessaan. Siinä olisi isämme jäänyt yksin (hän oli töissä kaupungissa).

[quote author="Vierailija" time="10.04.2014 klo 00:00"]

Teininä piti poltella salaa röökiä terassilla, kun vanhemmat olivat nukkumassa. Heitin tupakat aina palavana erään penkin taakse. Muutama vuosi myöhemmin sitä penkkiä siirrettiin ja oli vähän kärähtänyt... Kyllä hävetti.

[/quote]

Ei teininä pitäisi enää noin tyhmä olla.

Imuroin ja imuri syttyi palamaan. Roihahti oikein kunnolla! Heitin maton sen päälle ja menin laittamaan sähköt poikki kytkimestä (mikä se on? Sähköpääkeskus? Sähkökaappi?). Tämän jälkeen annoin imurimen olla kauan maton alla ja tuuletin kotia.

Keitin vettä ja unohdin sammuttaa lieden kun teevesi oli valmis. Lähdin yläkertaan, ehkä 20-30 minuutin päästä tulin takaisin keittiöön ja huomasin hellan olevan päällä, laminaattitaso ja kaapit hellan ympärillä olivat kuumat kuin saunanlauteet. Enkä ollut omassa kodissani.

Keskimmäisen lapsen vauva-aikana desinfioin tuttipulloja, mulla kiehui kattilassa kolme tuttipulloa tutteineen. Lähdettiin tivoliin, tultiin monen tunnin jälkeen takaisin kotiin ja ovella oli sankka valkoinen savu vastassa. Kaikki vesi oli tietenkin loppunut jo tunteja sitten, tuttipulloista oli jäljellä jotain töhnää kattilan pohjassa ja silikonitutit näyttivät ihan samanlaisilta kuin aikaisemminkin. Kyllä säikäytti!

Haju oli karmea, sitä tuuletettiin monta päivää ennenkuin lähti kokonaan pois. Mentiin moneksi tunniksi naapuriin, joita ei edes tunnettu (moikkailuväleissä oltiin), mutta kun ovella kerroin mitä oli käynyt ja kysyin voinko tulla sisään syöttämään vauvan niin siinähän sitä sitten tutustuttiin paremmin kun siellä luuhattiin pidemmän aikaa.

Liedelle unohtunut patalappu syttyi tuleen. Hellan nupit on jotenkin löysät, ja lienen vahingossa hipaissut levyn päälle. Tytär ihmetteli, että mikä keltainen valo palaa keittiössä. No liekithän ne oli! Patalappu lavuaariin ja vettä päälle, kamala savu kämpässä. Nolotti tuulettaa, kun savu tuprusi parvekkeelta. Pelkäsin, että naapurit soittaa vielä palokunnan paikalle.

Mä aioin tehdä kerran popcorneja lapsille ja laitoin rasvan lämpenemään. Ja tietenkin induktioliedelle, ettei tarvi edes kauan odottaa, sit mies kysyi jotain verkkopankin käyttöön liittyvää ja mä lähdin sitä katsomaan. Vanhin poika alko huutaa hysteerisenä pikkuveljelleen, että mitä sä oikein teit, ku tuolla on tuollainen tuli. Mä ponkaisin keittiöön, iskin kannen kattilan päälle ja kannoin kattilan ulos ja sanoin pojille, että nyt näitte, miksi rasvakattilaa ei saa jättää kuumalle hellalle vahtimatta. 

Teininä paistoin makkaraa ja pakastepitsoja uunin grillivastuksilla, laitoin aina lämpötilan maksimiasentoon kun halusin ruokaa nopeasti :) Yleensä tuloksena oli hiileksi kärähtänet makkarat. Kerran leivinpaperi syttyi uunissa tuleen osuttuaan vastuksiin, mutta sammui itsekseen ilmeisesti hapen puutteeseen.

Kerran aloin oranssina hehkuvien grillivastusten alta ottamaan makkarapeltiä pois kun patakinnas syttyi tuleen. Paniikinomaisesti ravistelin kättäni jolloin lieket sammuivat. Ei palanut ihoon asti onneksi. En tiedä kuumeniko kyseisen uunin grillivastukset jotenkin extrakuumaksi, mutta monen monta vaaratilannetta ja pienempää palovammaa siinä syntyi teininä kokatessa..