Vanhemmat lähtivät aamulla sanakaan sanomatta.
Mun vanhemmat tuli eilen illalla kylään useamman sadan kilometrin päästä. Illan aikana ehtivät kertoa, etteivät tiedä, tulevatko lapsenmme ristiäisiin. Aamulla kolistelivat itsensä ulos ovesta seitsemän aikaan.
Tulkitsen tuommoisen häipymisen jonkinlaiseksi mielenosoitukseksi ja vallan käytöksi. Minun olisi kait oletettu olevan hereillä kuuden aikaan kokkaamassa aamupalaa ja viihdyttämässä.
Juuri nyt raskaana en olisi kaivannut yhtään enempää harmia ja mielipahaa. Tällä tavalla he kääntävät taas huomioni vittumaiseen lapsuuteeni ja omiin ahdistaviin puoliinsa.
Mitä teen?
Kommentit (35)
Älä tee mitään. Tai siis. Ota rennosti, syö jotain hyvää ja lue vaikka kirja! Jossain vaiheessa - jos huvittaa - laita vanhemmillesi viesti että ai te lähditte jo? Vanhempiesi käytös ei todellakaan ole normaalia aikuisen käytöstä. Sinä et voi heitä muuttaa, etkä myöskään menneisyyttä, joten lakkaa välittämästä. Joka kerta kun alkaa harmittaa, mene vaikka peilin eteen ja sano että minä en voi tälle asialle yhtään mitään, joten en aio murehtia!
Soitat niille, "Ai te lähdittekin jo, olis ollu kiva hyvästellä. Menikö matka hyvin?"
Ja unohdat kaikenlaisen negistelyn.
Vituttaa aivan järjettömästi, että omat vanhemmat on tuommoisia. Eikö ne yhtään ajattele muuta kuin itteänsä? Tuntuu tosi masentavalta, ettei omasta lapsuuden perheestä löydy yhtään aikuista ihmistä. Sisarrukset on samaa osastoa. Pitääkö tässä katkaista kokonaan välit, että välttyy mielipahalta?
ap.
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 08:20"]Vituttaa aivan järjettömästi, että omat vanhemmat on tuommoisia. Eikö ne yhtään ajattele muuta kuin itteänsä? Tuntuu tosi masentavalta, ettei omasta lapsuuden perheestä löydy yhtään aikuista ihmistä. Sisarrukset on samaa osastoa. Pitääkö tässä katkaista kokonaan välit, että välttyy mielipahalta?
ap.
[/quote]
Jos asuvat kaukana, on helpompi pitää etäisyyttä. Itselläni on pahaa verta aiheuttava sukulainen, johon vain pidän mahdollisimman vähän yhteyttä. En ole suoranaisesti katkaissut välejä ja jutellaan kyllä asiallisesti kun nähdään, mutta en koe vwlvollisuudekseni pitää hyviä välejä yllä. Helpotti elämää kummasti, kun annoin vain olla :)
Nauti nyt vain raskaudesta ja unohda nuo ihmiset!
Kuulostaa kyllä aivan käsittämättömältä. Eivät tiedä, tulevatko ristiäisiin? Lapsi ei ole edes vielä syntynyt? Normaalit isovanhemmat tulevat katsomaan lasta heti vastasyntyneenä, ei vasta viikkojen päästä... Ja todella monet tulisivat vaikka ulkomailta asti. Varmasti ap sua harmittaa. Vanhempiasi tuskin voit muuttaa, mutta omia tunteitasi voit yrittää käsitellä. Oletko käynyt terapiassa? oma vanhemmaksi tulo nimittäin tulee herättämään kaikennäköisiä tunteita omasta lapsuudesta, joten voisi olla hyvä ajatus... Jos siis esikoista odotat? Tsemppiä!
mahdollisimman viileät ja etäiset välit nyt heihin. et ruinaa kylään, et edes ehdota koko asiaa. et soittele turhaan. ristiäisiin tietysti ilmoitat ajan ja paikan ja lähempänä soitat ja kysyt ovatko tulossa. olet aikuinen ihminen ja voit valita ihmiset joihin pidät yhteyttä!
Valitettavasti et voi valita vanhempiasi, mutta nyt aikuisena voit valita miten paljon olet heidän kanssaan tekemisissä. Et ole enää heidän pikku tyttönsä, vaan aikuinen nainen, joka päättää omasta elämästään. Kannattaa etsiä tukiverkosto aktiivisesti muualta ja jättää sukulaisten tyytyväisinä pitäminen vähemmälle.
No itse en alkaisi mitään "voi voi kun lähditte, miten matka meni?" puheluita soittamaan. Korkeintaan soittaisin että "mihinkäs teillä oli niin kiire ettette heippaa edes sanoneet". Miksi aina sen fiksuimman täytyy alistua ja myötäillä näitä typerämpiä? Mitä se ketään hyödyttää? Nää vanhemmat ajattelis vaan "ahaa! Nyt se soitteli niin maireena niin maireena, taispas nolottaa kun niin myöhään nukku. Ihan oikein!" ja sama käytös jatkuis vaan. Luu kurkkuun vaan, itse en tuollaisiin vanhempiin jaksais edes pitää yhteyttä. Kaikkia ei vaan voi muuttaa. Toivottavasti sulla on appivanhemmista ja muista sukulaisista enemmän iloa.
Tsemppiä raskauteen!
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 08:31"]
Kuulostaa kyllä aivan käsittämättömältä. Eivät tiedä, tulevatko ristiäisiin? Lapsi ei ole edes vielä syntynyt? Normaalit isovanhemmat tulevat katsomaan lasta heti vastasyntyneenä, ei vasta viikkojen päästä... Ja todella monet tulisivat vaikka ulkomailta asti. Varmasti ap sua harmittaa. Vanhempiasi tuskin voit muuttaa, mutta omia tunteitasi voit yrittää käsitellä. Oletko käynyt terapiassa? oma vanhemmaksi tulo nimittäin tulee herättämään kaikennäköisiä tunteita omasta lapsuudesta, joten voisi olla hyvä ajatus... Jos siis esikoista odotat? Tsemppiä!
[/quote]
Mulla on kai ihan normaalit vanhemmat, asuivat 300km päässä kun esikoinen syntyi. Menin vanhemmille kylään kun vauva oli 5vkoa ja silloin näkivät vauva ekan kerran. Toinen lapsi syntyi kun välimatkaa oli 800km, silloin meni useampi kuukausi ennen kuin kävin heillä kylässä lasten kanssa.
En pitänyt mitenkään ihmeellisenä.
Älä ota mitään yhteyttä, niin mä tekisin. Älä ilmoita edes niistä ristiäistä jos mitään ei kuulu. Vähän herättelyä noille, osa idiooteista tajuaa vasta kun saa maistaa omaa lääkettäään. Ja jos ei tajua niin säästätpähän itseäsi mielipahalta kun ei tarvi vetää heidän kanssa kivirekeä.
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 08:40"]
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 08:31"]
Kuulostaa kyllä aivan käsittämättömältä. Eivät tiedä, tulevatko ristiäisiin? Lapsi ei ole edes vielä syntynyt? Normaalit isovanhemmat tulevat katsomaan lasta heti vastasyntyneenä, ei vasta viikkojen päästä... Ja todella monet tulisivat vaikka ulkomailta asti. Varmasti ap sua harmittaa. Vanhempiasi tuskin voit muuttaa, mutta omia tunteitasi voit yrittää käsitellä. Oletko käynyt terapiassa? oma vanhemmaksi tulo nimittäin tulee herättämään kaikennäköisiä tunteita omasta lapsuudesta, joten voisi olla hyvä ajatus... Jos siis esikoista odotat? Tsemppiä!
[/quote]
Mulla on kai ihan normaalit vanhemmat, asuivat 300km päässä kun esikoinen syntyi. Menin vanhemmille kylään kun vauva oli 5vkoa ja silloin näkivät vauva ekan kerran. Toinen lapsi syntyi kun välimatkaa oli 800km, silloin meni useampi kuukausi ennen kuin kävin heillä kylässä lasten kanssa.
En pitänyt mitenkään ihmeellisenä.
[/quote]
no meidän perheessä tuo olisi aivan mahdotonta. 300km ajaa helposti putkeen ilman yhtäkään taukoa, ei ole minusta matka eikä mikään. Jos vanhemmat eivät ole sairaita, niin miksi eivät tulisi katsomaan uutta tulokasta? Onnittelemaan omaa lastaan? Hyvä, jos se ei sinua loukannut, mutta kovin on näköjään erilaisia perhesuhteita olemassa. Meillä lennettäisiin (ja lennetäänkin!) vaikka Atlantin yli, jos jollekin perheenjäsenelle tapahtuu jotain noin merkittävää, kuin lapsen syntymä. Automatka ei tuntuisi kyllä missään.
Entä, jos halusivat antaa raskaana olevan tytärensä nukkua rauhassa aamulla, ja siksi lähtivät omin nokkineen? Minun vanhempani ovat tehneet tuollaisia lähtöjä, koska ovat aamuvirkkuja ja tykäävät ajaa pidemmät matkat tuolla lailla aamusta alkaen, että ovat "ajoissa perillä"...ja kyse on heillä ainakin huomaavaisuudesta, EI mielen osoittamisesta.
En siis ihan oikoseltaan tulkitsisi tuollaisia aina negatiivisesti. Tulivathan he sinua katsomaan kumminkin pitkän matkan takaa. Matkan pituus voi myös olla se syy, miksi eivät tule ristiäisiin. Kaikille ristiäiset ja muut vastaavat kirkoliset juhlat eivät ole tärkeitä.
Sinänsä en epäile, ettekö ap tuntisi vanhempiasi, ja varmasti sinulla on lapsuudenkokemustesi perusteella syysi tuolle negatiivisuudelle, mutta silti kannattaa miettiä, tulkitseeko ehkä asioita vähän yli.
Sinä viisaana naisena et lähde mukaan tuohon lapselliseen touhuun. Välejä ei missään tapauksessa pidä rikkoa. Soitat vanhemmillesi ja sanot suoraan ilman riidanhakua että olipahan outoa kun tuolla tavalla häivyitte mitään sanomatta? Voit myös kysyä miksi käyttäytyivät niin kuin tekivät. Jos et halua soittaa, niin älä. Murehtimaan ei kuitenkaan ikinä kannata jäädä jos tietää toimineensa itse oikein. Jos itse on osasyyllinen "riitaan", on hienoa olla se henkilö joka ottaa yhteyttä.
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 08:07"]
Mun vanhemmat tuli eilen illalla kylään useamman sadan kilometrin päästä. Illan aikana ehtivät kertoa, etteivät tiedä, tulevatko lapsenmme ristiäisiin. Aamulla kolistelivat itsensä ulos ovesta seitsemän aikaan.
Tulkitsen tuommoisen häipymisen jonkinlaiseksi mielenosoitukseksi ja vallan käytöksi. Minun olisi kait oletettu olevan hereillä kuuden aikaan kokkaamassa aamupalaa ja viihdyttämässä.
Juuri nyt raskaana en olisi kaivannut yhtään enempää harmia ja mielipahaa. Tällä tavalla he kääntävät taas huomioni vittumaiseen lapsuuteeni ja omiin ahdistaviin puoliinsa.
Mitä teen?
[/quote]
Jotain tuon suuntaista tulee varmaankin helposti, jos asuu kaukana lastensa isovanhemmista (joko miehen tai omat vanhemmat). Ja heillä on ollut huono lapsuus eli eivät ole saaneet huomiota ja rakkautta mielestään tarpeeksi niin nyt he kokevat että olet hylännyt heidät ja äksyilevät kaikissa asioissa, joissa lähellä asuvien lasten kanssa ovat ihan erilaisia. Eivät ymmärrä eivätkä huomaa sitä että kaikki asiat, joissa lähellä asuva lapsi tarvitsee apua, sinä teet ihan yksin miehesi kanssa tai pyydät ventovieraan MLL tytön paikalle, joka sekin aiheuttaa stressiä.
Onko eka lapsi? Osaatko itse ajatella mitään syytä? Ehkä turha pohtia asioita niin pitkälle, näin mies minulle sanoo.
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 08:52"]Sinä viisaana naisena et lähde mukaan tuohon lapselliseen touhuun. Välejä ei missään tapauksessa pidä rikkoa. Soitat vanhemmillesi ja sanot suoraan ilman riidanhakua että olipahan outoa kun tuolla tavalla häivyitte mitään sanomatta? Voit myös kysyä miksi käyttäytyivät niin kuin tekivät. Jos et halua soittaa, niin älä. Murehtimaan ei kuitenkaan ikinä kannata jäädä jos tietää toimineensa itse oikein. Jos itse on osasyyllinen "riitaan", on hienoa olla se henkilö joka ottaa yhteyttä.
[/quote]
Näkn normaaleissa perheissä. Vinoutuneissa perheissä tuollaisesta kyselemisestä saattaa seurata esim puolen vuoden mykkäkoulu, nimimerkillä been there.
Vanhempani nousevat joka aamu ennen kuutta, joten en ymmärrä, miksi lähtö tuohon aikaan (iso osa suomalaisista on klo 7.00 jo matkalla töihin) olisi mielenosoitus. Enemmänkin katson, että ap osoittaa mieltään, kun ei suostu hyväksymään vieraittensa (vanhempiensa) aikatauluja.
Ei meillä suku rynnännyt vastasyntynyttä katsomaan satojen kilometrien päästä. Osa ennättä risiäisiin, osa näki huhtikuussa syntyneen vauvan vasta kesälomallaan enkä minä tyhmä tajunnut siitä mieltäni pahoittaa.
Muistan kun meidän teinit oli pieniä , oli monta alle kouluikäistä. Anoppi tuli toiselta puolelta maata vierailulle, oli tarkoitus että viipyy viikonlopun yli. No yhden yön jaksoi olla. Tuntui rankalta, kun ilmoitti että lähteekin. Muistan että lähdin jopa ulkoilemaan kahden pienimmän kanssa että hänellä olisi rauhallisempaa. Ja tämä visiitti jäi moneen vuoteen ainoaksi.
Ongelma ei ole se että vanhemmat lähtivät aikaisin vaan se että siitä ei kerrottu etukäteen, edes pientä lappua jätetty pöydälle. Ei tuo ole normaalien ihmisten käytöstä.
Itse antaisin heidän rauhassa osoittaa mieltään. Kuulostavat lapsellisilta joten en jaksaisi lähteä tuollaiseen mukaan vaikka tuntuisikin pahalta. Ja en alkaisi myöskään ruinaamaan heitä ristiäisiin jos he ovat ilmaisseet haluttomuutensa tulla. Kuulostaa huomionhakuiselta. Olet raskaana ja ansaitset lepoa ja huomiota. Naurettavaa omilta vanhemmiltasi tuollainen kiukuttelu. Onnea teille vauvasta, yritä nyt nauttia vanhemmisasi huolimatta!
(Terveisin yhden kiukuttelevan isän lapsi...)