kolmenkympin kriisi!

Miehellä! Miten tuohon kiukutteluun voi suhtautua, voi hyvänen aika! Nämä perinteiset oireet.. elämässä ei ole saanut mitään aikaseksi, tässä tätä paskaduunia tekee vielä nelikymppisenäkin, raha ei riitä mihinkään (ihan perustulot ja vakituiset duunit molemmilla ja talous ihan ok), kaikki on kurjaa ja ankeaa, tuskailee omissa oloissaan jne jne.. olemme ihan onnellinen pariskunta, naimisissa ja yhdessä oltu 10 vuotta ja esikoinen (suunniteltu) tulossa keväällä. Tätä on nyt jatkunut puolisen vuotta kun kiukkuja tuleepuuskittain. Pahimmissa raivareissaan tokasi tuossa että muuttaa yksin erämaahan elemään elämää ja ottamaan rennosti.. öö..?? Raivostuttavaa.. onko tää nyt jotain ohi menevää kriisiä vai pitäiskö huolestua?